Kulttuurimedian Podcastissa tanssi- ja performanssitaiteilija Salla Nieminen ja kuvataiteilija Minttu Saarinen keskustelevat taiteilijuudesta.
Eri tehtävässä ja eri taiteen aloilla toimivat ammattilaiset keskustelevat rennosti ja rönsyilevästi taiteen kentän ilmiöistä, taiteilijan työstä sekä erilaisista vaatimuksista, toiveista ja paineista, mitä taiteilijan työhön, taiteilijaan tai koko kenttään kohdistuu.

Podcast laajenee ja muotoutuu ajan myötä. Vierailevia taiteilijoita sekä muita kulttuurialan työläisiä käväisee keskusteluissa ja podcast saattaa myös jalkautua ihmisten ilmoille. Ensimmäiset jaksot nauhoitetaan Saarisen kotistudiolla, jossa mukana keskustelussa on myös Olavi kissa.

Hyppää mukaan Sallan ja Mintun podcastiin ja ota kuunteluun hauska, asiallinen ja viihdyttävä kaksikko!

JAKSO 1: Taiteen kentästä ja taiteilijuudesta

Podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustellaan taiteen kentästä ja taiteilijaidentiteetistä. Jaksossa mm. pohditaan, millaiset asiat horjuttavat taiteilijaidentiteettiä ja voiko podcast toimia vertaistukena, podetaan huonoa omaatuntoa menestyksestä taidealalla ja kahdehditaan sosiaalisesti suvereeneja verkostoitujatyyppejä taiteen kentällä

JAKSO 2: Taiteen katsomisesta

Toisessa jaksossa aiheena on taiteen katsominen. Jaksossa kysytään, onko taiteen tehtävä antaa juuri se, mitä katsoja siltä haluaa, ja ihmetellään, miksi luomme taiteen katsomisen tiloja, jotka hylkivät katsojaa

JAKSO 3: taidealan verkostot

”Verkostoituminen vaatii kovan itsetunnon”

Jaksossa pohditaan verkostoja taidealalla. Mihin verkostoja tarvitaan, miten ne muodostuvat ja keitä niihin kuuluu? Verkostot ovat taiteilijalle tärkeitä, mutta Minttu ja Salla tunnustavat olevansa huonoja verkostoitujia: ”En edes tunnista ihmisiä, kärsin kasvosokeudesta ja oon ihan, että kuka toi on?”, Minttu sanoo, kun taas Salla kertoo kulkevansa verkostoitumistilaisuuksissa seiniä pitkin ja juovansa kahvia pylvään takana. Molemmat nauttivat ihmisten tarkkailusta ja yksin työskentelystä enemmän kuin aktiivisesta verkostoitumisesta.

Käsittelyyn päätyvät myös verkostojen homogeenisuus, erilaisten taustojen vaikutus verkostoitumiseen sekä rajojen vetäminen uusien (ja joskus vanhojenkin) tuttavuuksien kanssa.

Lisäksi jaksossa keskustellaan ammattimaisuudesta ja kysytään, miksi kikattelu vie varsinkin naiselta uskottavuuden. Kikatuksen kunnia on palautettava!

JAKSO 4: Taiteilija maailman tarkkailijana

”Olen piilotarkkailija”

Tarkkailu on parasta, mitä on! Jaksossa keskustellaan maailman ja ihmisten (ja lokkien) tarkkailusta suhteessa taiteen tekemiseen. Minttu tunnustautuu piilotarkkailijaksi, Salla kertoo tarkkailevansa ihmisiä viettäessään aikaa yksin kahviloissa. Molemmille tarkkailu on tärkeä keino oppia maailmasta ja ihmisistä.

Lisäksi pohditaan, miten tarkkailu suodattuu taiteeseen, visioidaan uutta hyväntahtoisten tarkkailijoiden ammattikuntaa ja kehitellään ajatusta lokkientarkkailuresidenssistä. Kuntien virkamiehet vapiskaa, ratkaisu lokkiongelmaan saattaakin löytyä taiteilijoilta!

JAKSO 5: Taiteilja ja yksinäisyys

”Tuntuu pahalta olla ammattini ja ammatillisen todellisuuteni kanssa yksin”

Onko taiteilijuus yksinäinen ammatti? Jaksossa keskustellaan taiteilijuuteen liittyvistä yksinäisyyden kokemuksista. Minttu ja Salla nauttivat taiteen tekemisessä yksin työskentelystä, mutta kokevat yksinäisyyttä seurassa, jossa taiteilijan työ ei tule ymmärretyksi. Molempia vaivaavat tilanteet, joissa isojen ammatillisten tapahtumien merkitystä joutuu selittämään ihmisille. ”Joudun sanomaan, että nyt olisi tärkeä näyttely ja olisi tärkeää, että tulette avajaisiin”, Minttu kertoo.

Lisäksi puhutaan siitä, miten taiteilijan tapa havainnoida maailmaa ei aina herätä vastakaikua ihmisissä. Miksi räjähtänyt appelsiini parkkipaikalla ei ole kaikille ihmisille suuri esteettinen elämys?

Keskusteluun sotkeutuu myös Olavi-kissa, joka on ihastunut Sallaan ja osoittaa sen puremalla.

Käy lukemassa Sallan kirjoitussarja Taiteilijaelämää sekä Minttu Saarisen maalaukselliset ja syväluotaavat arvostelut.