Hauhon Musiikkijuhlien tämänkesäinen konserttisarja käynnistyi 1.7.2026 Rengon kauniissa keskiaikaisessa kirkossa. Illan ohjelmassa oli Johann Sebastian Bachin (1685–1750) mestariteos Goldberg-muunnelmat (1741), jonka tanskalainen säveltäjä ja sovittaja Anette Bartholdy on sovittanut jousitriolle.

Teoksen tulkitsivat taitavasti viulisti Otto Antikainen, alttoviulisti Saara Kurki ja sellisti Anna Westerlund.

Goldberg-muunnelmia pidetään yhtenä barokkimusiikin suurista mestariteoksista. Yli tunnin mittainen teos koostuu alun aariasta, sitä seuraavista 30 muunnelmasta sekä lopuksi palaavasta Aria da Caposta. Muunnelmat rakentuvat kolmen ryhmiin, joista jokaisen kolmas osa on kaanon.

Bach kuvaili ensimmäisen nuottipainoksen esittelytekstissä teosta ”musiikinystävien mielen virkistykseksi”. Kuvaus tuntuu osuvan yhä oikeaan lähes kolmesataa vuotta myöhemmin.

Konsertti vei kuulijan mukaansa ensi sävelistä lähtien. Avaava aaria oli herkkä ja rauhoittava, lähes keinuva. Vaikka musiikki on puhdasta barokkia, siinä oli samalla jotakin yllättävän lämmintä ja romanttista. Muunnelmat puolestaan vaihtelevat iloisista ja tanssillisista jaksoista syvästi koskettaviin tunnelmiin. Erityisesti 25. muunnelman dramaattisuus pysäytti kuulijan.

Ennen konserttia saattoi herätä ajatus, voiko samaan teemaan perustuva yli tunnin mittainen teos säilyttää kiinnostavuutensa. Epäilys osoittautui täysin turhaksi. Jokainen muunnelma avasi tutun aiheen uudesta näkökulmasta, ja musiikin edetessä alkuperäinen teema alkoi tuntua yhä läheisemmältä. Tutun ja uuden vuorottelu teki kuuntelusta kiehtovaa koko esityksen ajan.

Jousitrio soitti hienolla yhteissoinnilla ja herkkyydellä. Erityisesti ihailin Otto Antikaisen viulunsoittoa. Hänen ilmaisunsa oli yhtä aikaa teknisesti varmaa ja poikkeuksellisen herkkää. Muunnelmien 13 ja 14 virtuoosiset viuluosuudet olivat nautittavaa kuunneltavaa, ja vibrato- sekä pizzicato-jaksot toivat esitykseen lisää sävyjä.

Koko trion yhteistyö oli vaikuttavaa. Kaanonien seuraaminen muodostui suorastaan pieneksi jännitysnäytelmäksi, jossa jokainen ääni löysi täsmällisesti paikkansa. Muusikoiden keskinäinen kuuntelu ja yhteinen hengitys välittyivät vahvasti myös yleisölle.

Jousitrioille tehtyjä Goldberg-sovituksia on toisinaan arvosteltu siitä, että alkuperäisen cembaloversion virtuoosisuus tai yhtenäisyys kärsii, kun musiikki jakautuu kolmen soittajan kesken. Tämä esitys osoitti päinvastaista. Sovitus avasi teokseen uusia värejä ja toi esiin moniäänisyyden tavalla, joka teki kokonaisuudesta elävän ja vangitsevan. Virtuoosisuus ei ollut kadonnut mihinkään – se oli vain saanut uuden ilmaisumuodon.

Goldberg-muunnelmiin liittyy myös kiehtovia tarinoita. Tunnetuimman legendan mukaan Bach sävelsi teoksen unettomuudesta kärsivälle kreivi Keyserlingkille, jonka hovimuusikko Johann Gottlieb Goldberg olisi soittanut sitä öisin cembalolla kreivin makuuhuoneen oven takana. Toisten kertomusten mukaan Bach halusi osoittaa teoksellaan kriitikoilleen musiikkinsa syvyyden ja kauneuden. On myös arveltu, että osa muunnelmista syntyi alun perin perheen yhteisiin musiikkihetkiin.

Ajatus Bachin kodista onkin viehättävä. Voi helposti kuvitella säveltäjän lastensa ympäröimänä, jokaisen soittaessa omaa variaatiotaan, isän kannustaessa ja ehdottaessa jälleen uutta tapaa tulkita samaa teemaa. Bachin kymmenestä lapsesta useista tulikin merkittäviä muusikoita ja säveltäjiä.

Hauhon Musiikkijuhlat osoitti jälleen kerran, kuinka korkeatasoisia elämyksiä se pystyy tarjoamaan. Rengon kirkon historiallinen miljöö, erinomainen akustiikka ja taitavat muusikot muodostivat kokonaisuuden, joka teki illasta unohtumattoman.

Jousimusiikin ystävälle konsertti oli vaikuttava kokemus – juuri sellaista mielen virkistystä, josta Bach itse aikanaan kirjoitti.

Konsertti Rengon kirkossa 1.7.2026
Goldberg-muunnelmat(v.1741) Johann Sebastian Bach (1685-1750)
Sovitus jousitriolle Anette Bartholdy
Jousitrio Otto Antikainen viulu
Saara Kurki alttoviulu
Anna Westerlund sello