18.10.2026 Taidekasarmi, Hämeenlinna 

Kesto 53 minuuttia. Kohderyhmä: 12 v. alkaen.

Syyslomalla tänä syksynä koulussa historian opiskelun aloittaneen esiteinin kanssa olimme katsomassa ensimmäistä kertaa vuonna 2009 perustetun Kuninkaallisen Nukketeatterin esitystä Hämeenlinnan Taidekasarmin teatterissa 

Tila on entinen puolustusvoimien autokomppanian auditorio. Tilasta on saatu mukavan tunnelmallinen, unohtamatta menneisyyttä katsomon pelkistettyjen pitkien puupenkkien muodossa. Salin muraaliseinältä voi ennen esityksen alkua tunnistaa tuttuja hahmoja kuten Totoron, Uuno Turhapuron ja Pekka Puupää -sarjan Justiinan. Seinä itsessään on paikalla käymisen arvoinen.

Kuninkaallisella Nukketeatterilla on esityksiä vauvasta vaariin, mutta lapsillekin suunnatuissa esityksissä on tasoja aikuisia ajatellen. Tällä hetkellä heidän kiertuenäytelmiään ovat Susi ja Punahilkka, Saiturin joulu, Poika ja Korppi, Tiitiäisen Aakkoset, Lelumestarin talvi, Suomi Myytti ja Yksiö.

Me menimme erityisesti nuorille suunnattuun Suomi Myytti -esitykseen. Siinä mainiot esiintyjät Hannu Räisä ja Antti Kemppainen käyvät Suomen historiaa lävitse erittäin hienolla ja nopealla tavalla aina jääkaudesta tähän päivään asti.

Esitys käynnistyi myyttien murtamisella, mutta kokonaisuutena enimmäkseen keskityttiin Suomen historian keskeisimpien tapahtumien kerrontaan. Hannu Räisän rooli oli olla vähän hölmö, kaikkea kyseenalaistava kansalainen ja Antti Kemppainen oli asiantunteva, opettavainen hahmo. Tämä tapa esittää asiat toimi hyvin.

Esityksen alun jälkeen pääpaino esityksessä oli Suomen käymissä eri sodissa sekä siinä, millä tapaa Suomi on pyrkinyt tulemaan tunnetuksi maailmalla ja miten siinä on sitten lopulta onnistuttu.

Näytelmässä on alusta loppuun asti nopea tempo ja se pitää otteessaan niin nuoret kuin aikuiset katsojat. Esitys on myös opettavainen ja asiat kerrottiin niin kuin 80-90 luvuilla koulussa opetettiin. Tyylilajina on komedia. Vaikka välillä lavalla keskustelemassa ovat Adolf Hitler ja Josif Stalin, heidän keskustelunsa sisällölle ei naureta, mutta heidän tapansa keskustella on tehty komedialliseksi. 

Yllätys oli, että esitys ei ollut vain perinteistä nukketeatteria vaan jopa enemmän tavallista näyttelemistä. Nuket olivat toki mukana ison osan ajasta, mutta eivät pääosassa, mitä ennakkoon oletin. 

Esiintyjät ovat todellakin ammattilaisia ja ohjaavat nukkejaan samalla itse näytellen. Lavalla nukkejen lisäksi nähdään minimalistiset lavasteet ja tehosteet, jotka kyllä hienosti hoitavat asiansa. Näytelmän huolellinen suunnittelu kuuluu myös äänimaailmassa, joka tukee kokonaisuutta myös hyvin.

Peruskoulun 80-luvulla aloittaneena esitystä oli sisällön suhteen helppo seurata. Kulloisenkin aiheen ja tapahtuman henkilöt olivat heti tunnistettavissa. Toisin oli 2020-luvulla koulunsa aloittaneen ja juuri historian opinnot aloittaneella nuorella. Hänelle jäivät epäselväksi ajankohdat, milloin mitäkin tapahtui. Kaikkia historian hahmoja ei myöskään nuori tunnistanut nimeltä.

Kokonaisuutena esitys on todella hyvin suunniteltu ja toteutettu. Se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, ovat sitten Suomen historian keskeiset asiat hyvin jo tiedossa tai etenkin, jos perinteinen tapa opiskella historiaa tuntuu pakkopullalta.

Kirjoittaja: Markus Kauppinen | Kuvat: Kuninkaallinen Nukketeatteri