Tutkija ja tietokirjailija Maria Lassila-Merisalon vieraana keskustelemassa lukutaidon heikkenemisestä ja lukuinnon hiipumisesta oli dosentti Riie Heikkilä. Keskustelun otsikkona oli Lukutaito: entinen ylpeydenaiheemme? Heikkilän aihetta avaava kirja Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta (Gaudeamus, 2024) sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2025. Illan artistivieraana oli AURAL, eli tätä nykyä Hämeenlinnassa asuva laulaja-lauluntekijä Laura Sippola.

Yleisöä oli saapunut paikalle ilahduttavan paljon. Aihe onkin erittäin ajankohtainen ja kiinnostava. Pisa-tutkimustuloksissa näkyvä lukutaidon voimakas heikentyminen on herättänyt paljon keskustelua. Tällä kertaa uutena ilmiönä tutkimuksessa esiin nousi osaamisen tason selkeä madaltuminen myös sosioekonomisesti hyväosaisten perheiden lapsilla. Lukemisesta ovatkin huolestuneimpia ne, jotka jo lukevat paljon. 

Heikkilä halusi tutkimuksessaan antaa äänen myös vähän lukeville. Hän haastatteli eri tavalla lukemiseen suhtautuvia ihmisiä, jotka jakautuivat selkeästi toisistaan erottuviin ryhmiin. Yksi ryhmä puhui lukemisesta myönteisesti ja hyväksyvästi. Tähän ryhmään kuuluvat lukivat kanonisoituja teoksia. Toinen ryhmä korosti käytännöllisyyttä, ei ole mikään pakko lukea, mutta on kiva uppoutua kirjan maailmaan. Kolmannen ryhmän muodostivat uhmakkaasti lukemiseen suhtautuvat, jotka vihaavat kirjoja, mutta joilla on niistä silti paljon sanottavaa. 

Ilta alkoi AURALin kappaleella Pajatso. Se toimi hienona kuvana keskustelussa heti kärkeen esiin nousseesta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja kunkin ihmisen sattumanvaraiseltakin tuntuvasta onnen eestaas sahaamisesta. Kuka mitäkin elämän pajatsosta osakseen saa. Sen jälkeisessä keskustelunavauksessa Merisalo ja Heikkilä puhuivat kulttuurin kulutuksen voimakkaasta eriytymisestä. Vielä 1980-luvulla nuoret lukivat paljon. Kun kaikki lukivat, yhteiskunta oli tasa-arvoisimmillaan. Suomessa olikin pitkään vallalla poikkeuksellisen sivistyshakuinen eetos. 

Mitä lukutaito oikeastaan tarkoittaa? Lukeminen on muuttanut muotoaan. Luemme nykyään koko ajan, esimerkiksi pikaviestejä ja joka paikassa silmille hyppivää kuvallista viestintää, mutta pitkiä tekstejä selvästi aiempaa vähemmän. Nykyinen jatkuva informaatiotulva edellyttää sujuvaa monilukutaitoa. Mediataidot, kuvanlukutaito ja vaikkapa tekoälyn luomusten tunnistaminen sellaisiksi vaativat erilaista lukutaitoa.

Luku- ja kulttuuriaktiivisuuteen vaikuttavat vahvasti taustatekijät, kuten sukupuoli, koulutus, ammatti ja asuinpaikka. Korkeasti koulutetut lukevat eniten. Hyötyorientoituneessa ajattelussa kaunokirjallisuus leimataan herkästi tarpeettomaksi tai elitistiseksi. Sukupuolten välillä on selviä eroja: naiset lukevat edelleen huomattavasti enemmän ja miesten lukeminen vähenee jatkuvasti, vaikkakin tietokirjallisuus kiinnostaa molempia sukupuolia melko tasaisesti. Lisäksi asuinpaikka määrittää osallistumista, sillä pienillä paikkakunnilla kulttuuripalveluiden käyttö on vähäisempää kuin suurissa kaupungeissa. AURAL esitti puheen välissä kolmen kappaleen kimaran. Kuultiin kappaleet Tyhmä, Kaunis mieli, ja Harry Potterista innoitusta saanut Valois.

Sosiologi Pierre Bourdieun kehittämä termi kulttuurinen pääoma kuvaa esimerkiksi yksilön tietoja, taitoja, koulutusta ja arvostuksia. Ihminen, jolla ei ole kosketusta konsertteihin, teatteriin tai vaikkapa kirjastoon, ei tiedä kuinka niissä käyttäydytään. Kulttuurisen pääoman puute voi hävettää ja saada ihmisen ajattelemaan, ettei jokin tuollainen ole hänelle edes mahdollista. Lukeminen ja harrastuneisuus kulttuurin saralla periytyy paljolti kotoa. Jos lapselle luetaan, on todennäköistä että lukemisesta tulee luonteva osa elämää myöhemminkin.

Lukeminen ei ole nuorille enää samanlainen statussymboli ja erottautumisen väline kuin aiemmille sukupolville. Monelle tärkeämpää on vaikkapa rikastuminen ja tyyli. Toisaalta fyysisistä kirjoista on tullut joillekin nuorille kulttiesineitä jopa fetissiksi asti. Lukeminen voi olla myös lystikästä ja siihen voi kietoutua mainiosti myös ulkoinen näyttävyys. Heikkilä kertoi itse osallistuneensa performatiivisen lukemisen ensimmäisiin SM-kisoihin, jotka järjestettiin huhtikuussa 2026 Kaisa-talon Rusta-tavaratalossa Helsingissä. Lukemistoksi oli valikoitunut Roland Barthesin Mytologioita ranskankielisenä laitoksena. Kulttuurisen pääoman osoittamisen ja elämäntyylierottelun kannalta varsin onnistunut valinta. Tilaisuuden lopuksi kuultiin AURALin kappale Tulis rauha maailmaan. Hieno päätös illan musiikilliselle annille.

Kulttuuriolkkarin konsepti toimii erittäin hienosti. Maria Lassila-Merisalo haastatteli läsnäolevasti ja kuuntelevasti. Hänen ja Riie Heikkilän sujuvaa ja sanavalmista keskustelua tärkeästä aiheesta oli ilo kuunnella. AURALin väkevän tunnelmalliset musiikkiesitykset rytmittivät, värittivät ja kommentoivat illan keskustelua erittäin luontevasti. Tällaisille keskustelu/musiikki-illoille on selvästi kysyntää ja Verkatehdas tarjoaa sellaiseen hienot puitteet. Seuraava Kulttuuriolkkari järjestetään 2.11.2026 klo 18. Tuolloin vieraina ovat toimittaja Paavo Teittinen ja artisti Slaagijoonas. Suosittelen lämpimästi.