Lammille syntyi oma nimikkopipo – historiaa, käsityötaitoa ja paikallisylpeyttä













Mikä tekee Lammista Lammin? Pellava, sahti, keskiaikainen kivikirkko vai ehkä sittenkin Lammi City? Näitä ja monia muita paikallisia tunnusmerkkejä päästiin tarkastelemaan, kun Taiteilijat pitäjissä -hankkeessa kutsuttiin käsityön ystävät suunnittelemaan Lammille omaa nimikkopipoa.
Lammipipo-kilpailuun saapui yhteensä 13 erilaista työtä. Mukana oli neulottuja, virkattuja, ommeltuja, huovutettuja ja uusiomateriaaleista tuunattuja päähineitä. Tekniikka ja tyyli olivat vapaita, mutta jokaisessa työssä oli jokin yhteys Lammiin. Pipoissa näkyivät pitäjän pitkä pellavaperinne, sahtikulttuuri, nuorisokulttuuri Lammi City -hengessä sekä Lammin kirkon upea saarnastuoli. Teosten rinnalla kulkivat myös niiden syntytarinat,pienet kertomukset siitä, mistä idea oli saanut alkunsa ja millaisia muistoja tai merkityksiä pipoon oli haluttu tallentaa.
Päähine ei ole perinteisesti ollut vain vaatekappale. Se on suojannut kylmältä, tuulelta ja auringolta, mutta samalla kertonut kantajansa asemasta, kotiseudusta, iästä ja yhteisöön kuulumisesta. Suomalaisessa pukeutumisperinteessä päähineillä on ollut myös tärkeä sosiaalinen ja symbolinen tehtävä. Kansallispukujen päähineet ovat tästä hyvä esimerkki, sillä niiden muodot, materiaalit ja koristelut ovat vaihdelleet alueittain. Naisten päähineistä on voinut päätellä jopa kantajansa siviilisäädyn. Esimerkiksi Hämeessä naisen kansallispuvun aikuisen naisen asuun kuuluu valkea, pitsillä koristeltu tanu.
Päähineisiin on siis kautta aikojen pakattu paljon enemmän kuin lankaa ja kangasta. Ne kantavat mukanaan käsityötaitoa, tapoja, muistoja ja yhteisöjen historiaa. Myös Lammipipo-kilpailussa käsityöstä tuli väline paikallisen kulttuuriperinnön tulkitsemiseen. Päähineperinne sai uusia muotoja ja tulkintoja tämän päivän tekijöiden käsissä.
Lammin oma historia tarjoaa tähän runsaasti aineksia. Pitäjä tunnetaan vuosisatoja jatkuneesta pellavaperinteestään, sahdistaan ja jokakesäisistä Pellavamarkkinoistaan. Keskiaikainen harmaakivikirkko, Evon metsät ja paikalliset tarinat ovat osa maisemaa ja yhteistä muistia. Kulttuuriperintö elää myös arjen tavoissa, paikallisessa huumorissa, käsityötaidossa ja siinä, mitä asukkaat itse pitävät omana ja merkityksellisenä.
Lammipipo-näyttelyssä nämä erilaiset kerrostumat kohtaavat. Kolmetoista pipoa kertovat kolmetoista erilaista tarinaa Lammista ja muistuttavat siitä, miten paikallinen identiteetti muuttuu ja täydentyy uusien sukupolvien mukana.
Lammipipo-näyttely on esillä Lammin kirjastossa 27.11.2026 saakka. Näyttelyvieraat voivat äänestää omaa suosikkiaan, ja eniten ääniä saanut pipo palkitaan. Lisäksi riippumaton raati valitsee oman suosikkinsa.
Lammipipo on osa Taiteilijat pitäjissä -hanketta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Linnaseudulta.



