Levyarvio: Mood Suprim – Mustien perhosten silta

Mood Suprimin Mustien perhosten silta -albumi sai alkunsa syksyllä 2024 alkaneesta Sufi Suomalainen-projektista, jonka keskiössä loistavat identiteetti, yhteenkuuluvuus ja erilaiset tavat kuulua ja juurtua Suomeen. Yhtyeen luovana ytimenä toimii taidokas trio: Marouf Majidi, joka taituroi tanbourin, tarin, shurangizin, huilujen ja laulun parissa, Esko Grundström syntetisaattoreiden, koskettimien ja taustalaulun äärellä sekä Tomi Saikkonen, joka vastaa rummuista, elektroniikasta ja taustalaulusta. Tällä levyllä kokoonpano saa upean ja ainutlaatuisen lisän, kun vokalisteiksi liittyy kolme saamelaista joikaajaa: inarinsaamenkielinen Ulla Pirttijärvi, koltansaamenkielinen Hanna-Maaria Kiprianoff sekä pohjoissaamenkielinen Ulpu Mattus.
Alati lisääntyvän, repivän vastakkainasettelun ja turvattomuuden aikana tämän levyn kaltainen hedelmällinen, ennakkoluuloton yhteistyö eri taustoista tulevien ihmisten välillä on äärimmäisen tervehdyttävää kuultavaa. Kun tällainen monia rajoja ylittävä yhteistyö on mahdollista taiteen parissa, luulisi sen onnistuvan muillakin elämänalueilla.
Sufi-elektroprog-trion soitto on kautta linjan irtonaista, orgaanista ja svengaavaa. Perinteisten akustisten soittimien ja modernin elektronisen sointimaailman liitto kasvaa yhtenäiseksi, eläväksi kudelmaksi, jossa jokainen pienikin osanen palvelee hienosti yhteistä päämäärää. Joiku ja vanha sufilainen perinne sulautuvat levyllä saumattomasti hypnoottiseksi kokonaisuudeksi, ja vokalistien osuudet tuovat musiikkiin syvän, väkevän ja voimakkaan kokemuksellisen ominaisvärin. Monipuolinen soitinvalikoima ja vaihtuvat solistit pitävät levyn äänimaiseman alati muuttuvana, kiehtovana, ilmavana ja hengittävänä, liidellen vaivattomasti tummanpuhuvasta valoisaan, aina riehakkaaseen leikillisyyteen asti.
Levyn avaava ”Kaamos” toimii täydellisenä porttina Mood Suprimin ja vokalistien yhteiselle äänimatkalle, johdattaen kuulijan moninaiseen ja omaleimaiseen maailmaan. Kappale heijastelee nimensä mukaisesti pohjoisen pimeän vuodenajan syviä ja salaperäisiä sävyjä kiehtovalla tavalla. ”Yötön yö” puolestaan tarjoilee levyn valoisampaa ja rytmikkäämpää puolta. Saamelaisartistien taianomainen laulu ja joiku tuovat esiin kesäyön mystiikan.
”Sáme eanan” levittäytyy kuulijan eteen rikkaana ja ilmavasti leijuvana harmonisena maisemana, kun taas melankolisesti ja pakottomasti virtaavassa ”Jie´llem miâr” -kappaleessa akustiset soittimet nousevat vahvasti ja intiimisti pintaan. Ulpu Mattusin leikillisesti ja sykähdyttävästi tulkitsema ”Kyehtlov sekunttid” kulkee eteenpäin vastustamattoman riemukkaalla energialla. Albumin päättävä kappale ”Musta perhonen” solmii yhteen albumin erilaiset vaikutteet.


