• Haku
  • Kritiikit
    • Kaikki kritiikit
    • Keikka-arviot
    • Kevyen musiikin julkaisut
    • Kuvataide
    • Ruoka ja juoma
    • Taidemusiikki
    • Tanssi
    • Teatteri
  • Artikkelit
    • Kaikki artikkelit
    • Kevyt musiikki
    • Kuvataide
    • Taidemusiikki
    • Hauhon musiikkijuhlat
    • Burleski
    • Tanssi
    • Teatteri
    • Elokuva
    • Ravintolat
  • Kävijäkokemukset
    • Kaikki kävijäkokemukset
    • Tapahtumat
    • Harrasteet
  • Taiteilijat Pitäjissä
  • Podcast
  • Some
    • Podcast Taiteilijuudesta
    • Instagram
    • Facebook
  • Kulttuurimedia
    • Kulttuurimedia
    • Kirjoittajat
    • Kaputa ry
    • Mediakortti
    • Yhteystiedot

Hauhon musiikkijuhlien syyskausi Hämeenlinnassa alkaa  Raatihuoneen klasarilauantailla 17.10.

13.10.2026
Mikko Ivars
  • Hauhon musiikkijuhlat
  • Artikkelit

Hauhon musiikkijuhlien varhaisina vuosina (2004–2009) järjestettiin Hahkialan kartanolla  Hauholla ”Soiva sunnuntai” -tapahtumia. Ideana oli tällöin tarjota yleisölle useampi konsertti yhden päivän aikana – ja samalla mahdollisuus viihtyä pidempään hienossa historiallisessa ympäristössä,  eräänlaisella minifestivaalilla festivaalin sisällä. Konserttien välissä saattoi viettää aikaa  kartanoympäristössä, tavata muita musiikinystäviä ja olipa eri vuosina mahdollisuus tutustua  konserttien välissä esimerkiksi laatuviineihin, kahveihin tai äänentoistolaitteisiin. Tällainen saman katon alla yhdessä vietetty puolikas päivä tarjoaa myös mahdollisuuksia vaikkapa  nykäistä konsertin jälkeen esiintyjää hihasta ja kertoa tunnelmistaan tai kysyä jotain mieleen  noussutta yksityiskohtaa esityksestä. 

Nyt kun olemme jo muutaman vuoden ajan järjestäneet talvikauden konserttisarjaa Hämeenlinnan  kaupungin kanssa, syntyi ajatus palata tähän minifestivaalikonseptiin. Kaupunkikeskustassahan on  kerrassaan oivallinen paikka tällaiselle tapahtumalle – nimittäin Hämeenlinnan raatihuone. 

Konsertit liittyvät olennaisena osana Raatihuoneen historiaan. Jo 1800-luvulla paikalliset  yhdistykset ja soittokunnat järjestivät konsertteja ja ulkomaisiakin vieraita salissa nähtiin. Oli myös  ”helppotajuisia konsertteja” ja ”kansankonsertteja”. 

Paikallinen merkkihenkilö, kauppaneuvos Skogster totesi aikanaan: ”Siitä [Raatihuoneesta] pitäisi  saada kaupungin arvokkaiden juhlien ja konserttien tyyssija.” (HäSa 21.10.1926) Itse ehdin myös ennen Hauhon musiikkijuhlien perustamista nuorena ammattimuusikkona  useampina kertoja raatihuoneella esiintymään ja sali jäi mieleen erittäin miellyttävänä ja  tunnelmallisena konserttipaikkana jo silloin.  

Kunnalliseen päätöksentekoon sen enempää menemättä tuntuu huikealta, että ennen Raatihuoneen  pitkähköä, musiikista hiljaista kautta siellä esiintyi vielä vuonna 2006 maailman arvostetuimpiin  kamariyhtyeisiin kuuluva, juuri kesällä 45-vuotisen uransa lopettanut Hagen-kvartetti! 

Vaikkei 1920-luvun henkisiä ”kansankonsertteja” olekaan luvassa, olennainen ajatus tässä lauantain  17.10. minifestivaalissamme on kynnyksen madaltaminen ja raatihuoneen esittely jälleen  aktiivisena kulttuuritapahtumien tyyssijana.  

Konsertit ovat väliajattomia ja niiden ollessa ripoteltuna pitkin iltapäivää ja iltaa löytyy toivottavasti myös kiireisen kaupunkilaisen kalenterista aikaa piipahtaa musiikkinautintojen parissa. Myös  lippujen hinnat on pyritty pitämään kohtuullisina. 

Raatihuoneen juhlavuuden ja virallisuuden vastapainoksi päädyimme nimivalinnassa 2000-luvun  alkupuolella puhekieleen ilmaantuneeseen klasari-liitteeseen. Mielestämme se kuvaa päivän  sisältöä hyvin: paljon teoksia, klassikkoja, uudempaa musiikkia ja unohdettuja säveltäjiä.  (Muistatteko muuten milloin olette kuulleet, tai alkaneet käyttää tätä sanaa?) Itse yhdistän sen  ehkäpä viulisti Minna Pensolan lanseeraamaan ”klasariklubiin”, joka aloitti muodikkaasti  Helsingin Punavuoressa vuonna 2008. 

Konserteissa ei ole väliaikoja, ja ne on ripoteltu pitkin iltapäivää ja iltaa. Toivottavasti myös  kiireisen kaupunkilaisen kalenterista löytyy aikaa piipahtaa musiikkinautintojen parissa.

Ensimmäiseen Hauhon musiikkijuhlien ja Hämeenlinnan kaupungin järjestämään klasarilauantaihin mahtuu kolme konserttia: kello 15.00, 17.30 ja 20.00.  

Päivän aloittaa klo 15 suomalaisen jousikvartettikentän uusin tulokas, CORA-kvartetti. Päivä onkin  luontevaa aloittaa länsimaisen taidemusiikin perustan – eli neliäänisen musiikin – parissa.  Kvartetissa soittavat viulistit Rebecca Roozeman ja Otto Antikainen, alttoviulisti Aida Hadzajlic sekä sellisti Artturi Aalto. 

CORA piti ensikonserttinsa Helsingin Balder-salissa keväällä 2026 ja suuntaa klasarilauantain  jälkeen muun muassa Kauniaisten musiikkijuhlille. Raatihuoneella CORAn ohjelmassa on Inger  Thommesenin, Imogen Holstin, W.A. Mozartin ja Ludwig van Beethovenin musiikkia. 

Päivän toinen konsertti teemalla ”fff – la flûte, la France & les femmes” alkaa klo 17.30. Radion sinfoniaorkesterin 2. soolohuilisti ja arvostetun Crusell-viikon uusi taiteellinen johtaja  Kaisa Kortelainen nostaa yhdessä pianisti Fanny Söderströmin kanssa parrasvaloihin huilun,  Ranskan ja naiset. Ohjelmisto painottuu 1900-luvun alkupuolelle – aikaan, jolloin musiikkimaailma kuohui säveltäjien alkaessa jakautua modernimpaan ja toisaalta entistä romanttisempaan suuntaan. Säveltäjänimiä ovat tässä konsertissa Lily Boulanger, Mel Bonis, Cécile Chaminade, Armande  de Polignac sekä suuren osan elämästään Pariisissa viettänyt Kaija Saariaho. 

Ensimmäinen Hauhon musiikkijuhlien klasarilauantai päättyy klo 20.00 sopraano Mari Palon ja  pianisti Tuula Hällströmin seurassa. 

Monipuolisena taiteilijana ympäri maailmaa tunnettu Mari on kotonaan lied-teosten lisäksi niin  oopperalavalla, orkesterien solistina kuin vaikka tangon pyörteissäkin. Klasarilauantain päättävässä  konsertissa hänen kanssaan esiintyy useiden suomalaisten laulajien luottopianisti, lauluohjelmiston  liedistä operettiin suvereenisti hallitseva Tuula Hällström. 

Illan ohjelmassa kuullaan Claude Debussyn ”Ariettes Oubliées” – ”Unohdettuja lauluja” Paul  Verlainen teksteihin, Ilkka Kuusiston ”Kiurun portaat”, suomalaisia kansanlauluja Ralf Gothónin sovittamana sekä Robert Schumannin lauluja. 

Jotta minifestivaali tarjoaisi myös muuta kuin pelkkää nautintoa korville ja aivoille, on  suunnitelmissa kerääntyä kiinnostuneiden kesken pienimuotoisten keskustelujen pariin konserttien  välissä. Lauantai-iltapäivän aikataulu tarjoaa toivottavasti myös esiintyjille mahdollisuuden  viivähtää hetken seurassamme kertomassa kuulumisistaan ja avaamassa yleisöä kiinnostavia aiheita. Toivotaan klasarilauantaille samanlaista menestystä kuin Hämeen Sanomat ennusti 17.4.1932 –  kiitettävällä itsevarmuudella – pianotaiteilija Aino Kurki-Suonion seuraavan päivän konsertille: ”Kuten tiedetään, saavutti rva Kurki-Suonio erittäin huomattavan menestyksen konsertissaan  pääkaupungissa. Kun hän nyt kotikaupungissaan esiintyy, on selvä että Raatihuoneen sali täyttyy  ääriään myöten kuulijoista.” 

Klasarilauantain lippuja myy Lippu.fi ja niitä saa luonnollisesti myös raatihuoneen ovelta.

Mikko Ivars image

Kirjoittaja: Mikko Ivars

Mikko Ivars on Radion sinfoniaorkesterin sellisti. Päivittäisen sinfoniaorkesterityön lisäksi tärkeitä musiikkiyhteisöjä ovat myös Virtuosi di Kuhmo sekä Avanti! Klassisen lisäksi kiinnostusta löytyy myös muihin projekteihin ja musiikkia on tehty yhdessä myös esimerkiksi Samae Koskisen ja Samuli Putron kanssa.

Hämeenlinnan alue on muodostunut hyvinkääläislähtöiselle Mikolle erittäin tärkeäksi, aluksi kesänviettopaikkana ja sittemmin myös ammatillisessa mielessä vuonna 2002 yhdessä Olli Kilpiön kanssa perustettujen Hauhon musiikkijuhlien myötä.

(Kuva: Jaakko Paarvala)

Nettisivu | Kirjoittajan sivu

Kulttuurimedia.fi

Kulttuurimedia syntyy monipuolisten ammattilaisten käsistä

Mediaa toteuttavat kymmenet oman alansa ammattilaiset, vierailevat kirjoittajat, kulttuurin kuluttajat sekä kriitikot.

Yhteystiedot

Lisäätietoa

[email protected]

Mainokset ja materiaali

[email protected]

Markkinointi ja matkailu

[email protected]

© 2024 Kulttuurimedia.fi