Aina silloin tällöin kuulee kysyttävän, miksi taiteilijan pitää maksaa osallistuakseen open call -hakuun. Miksi jurytettyyn yhteisnäyttelyyn haetaan kilpailun kautta? Ja miksi kaikki halukkaat eivät vpääse mukaan?

Vastaus löytyy taiteen historiasta ja siitä, miten taidekenttä rakentuu edelleen.

Jurytetyt näyttelyt eivät ole uusi ilmiö. Niiden juuret ulottuvat 1700-luvulle, jolloin taideakatemiat alkoivat järjestää avoimia näyttelyitä, joihin taiteilijat saattoivat lähettää teoksiaan arvioitavaksi. Kaikki työt eivät mahtuneet näyttelyyn, joten asiantuntijaraati valitsi esille tulevat teokset. Tämä käytäntö loi perustan nykyisille open call -hauille ja jurytetyille näyttelyille. Yksi maailman tunnetuimmista esimerkeistä on edelleen vuosittain järjestettävä Royal Academy Summer Exhibition Lontoossa, joka on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1769 lähtien. Senkin näyttely rakentuu avoimen haun ja asiantuntijavalinnan varaan.

Jurytys ei tarkoita sitä, että joku päättää, mikä taide on hyvää ja mikä huonoa. Se tarkoittaa sitä, että näyttelylle rakennetaan kokonaisuus.

Jury tarkastelee teoksia suhteessa näyttelyn teemaan, tilaan, toisiinsa ja siihen keskusteluun, jota näyttely haluaa käydä. Samalla taiteilija saa mahdollisuuden tulla arvioiduksi ammattilaisten toimesta tasavertaisessa haussa muiden hakijoiden kanssa.

Monelle taiteilijalle ensimmäiset merkittävät näyttelykokemukset ovat juuri jurytettyjä yhteisnäyttelyitä. Niiden kautta karttuu ansioluettelo, syntyy kontakteja kuraattoreihin, galleristeihin ja muihin taiteilijoihin. Vielä tärkeämpää on se, että oma työ tulee osaksi laajempaa keskustelua. Kansainvälisessä taidemaailmassa open call on yksi keskeisimmistä tavoista päästä näkyväksi ilman valmiita verkostoja. Se tarjoaa mahdollisuuden myös niille taiteilijoille, joilla ei vielä ole galleriaedustusta tai henkilökohtaisia kontakteja.

Moni ihmettelee myös hakumaksuja.

Niistä käydään jatkuvaa keskustelua, eikä kritiikki ole perusteetonta. Hakumaksut eivät kuitenkaan useimmiten ole pääsymaksu näyttelyyn vaan keino mahdollistaa koko näyttelyn toteutuminen. Jurytyö vie aikaa, hakemusten käsittely vaatii järjestelmiä, näyttely tarvitsee tilan, ripustuksen, markkinoinnin, vakuutukset ja usein myös palkinnot tai avajaiset. Erityisesti riippumattomille gallerioille ja taideyhdistyksille hakumaksut ovat yksi tapa kattaa näitä kustannuksia. Samalla on tärkeää erottaa toisistaan arvostetut jurytetyt näyttelyt ja niin sanotut ”pay-to-play”-galleriat, joissa maksu käytännössä ostaa näyttelypaikan ilman todellista valintaprosessia. Nissä maksut ovat usein satoja ellei tuhansia euroja.

Taiteilijan näkökulmasta näyttelyyn valituksi tuleminen on paljon enemmän kuin yksi rivi ansioluettelossa.

Se on ulkopuolinen tunnustus siitä, että oma työ puhuttelee. Se on mahdollisuus kohdata yleisö, saada palautetta, myydä teoksia, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa omaa ammatillista identiteettiä. Jokainen näyttely avaa oven seuraavaan. Harva taiteilijan ura rakentuu yhden suuren läpimurron varaan, useimmiten se rakentuu kymmenistä yhteisnäyttelyistä, hakemuksista, onnistumisista ja myös hylkäyksistä.

Jurytetut näyttelyt ovat myös yleisöä varten. Ne tuovat yhteen erilaisia näkökulmia, tekniikoita ja taiteellisia ääniä tavalla, johon yksittäinen näyttely harvoin pystyy. Ne tekevät näkyväksi sen, mitä juuri nyt taiteen parissa. Mitä ja miten ajatellaan. Jokainen teos tallentaa nykyhetkeä jollakin tavalla.

Samalla ne pitävät kulttuurikentän avoimena. Kun näyttelyihin voi hakea kuka tahansa, mahdollisuus ei perustu siihen, kenet tunnet, vaan siihen, mitä olet tehnyt. Täydellinen järjestelmä tämä ei ole, mutta se on edelleen yksi demokraattisimmista tavoista rakentaa moninaista kenttää.

Jokainen jurytetty näyttely kertoo, että joku on nähnyt vaivan järjestää tilan, kutsua asiantuntijat arvioimaan satoja hakemuksia, rakentaa näyttelyn ja tarjota taiteilijoille mahdollisuuden tulla nähdyiksi. Se on valtava työ, joka jää usein yleisöltä näkymättömiin.

Ilman näitä näyttelyitä moni ura jäisi alkamatta. Moni keskustelu käymättä. Moni taiteilija kohtaamatta.

Siksi jurytetyt näyttelyt ovat taiteen ekosysteemin keskiössä.

—

OPEN CALL Konttorin Gallerian jurytettuun yhteisnäyttelyyn teemalla Metsänpeitto.

Suomalaisessa kansanperinteessä metsänpeitto tarkoittaa tilaa, jossa ihminen joutuu metsän kätkemäksi – eksyy näkyvistä, ajasta tai tutusta todellisuudesta. Metsänpeitto avaa käsitteen myös laajemmaksi vertauskuvaksi, jossa näkymättömyydelle, muutokselle, rajatilalle, löytämiselle ja kadottamiselle. Mitä tapahtuu, kun jokin peittyy? Mitä voi löytyä, kun tuttu maailma hetkeksi katoaa näkyvistä?

Näyttelyyn haetaan teoksia, jotka lähestyvät teemaa vapaasti ja omista lähtökohdistaan. Tulkinnat voivat liittyä esimerkiksi luontoon, mytologiaan, identiteettiin, yhteiskuntaan, uneen, muistiin, henkisyyteen tai johonkin vielä nimeämättömään.

Näyttelyyn saa tarjota teoksiaan kaikki 16 vuotta täyttäneet taiteen tekijät. Teosten tulee olla ripustusvalmiita. Teokset voivat olla medialtaan mitä tahansa.

Näyttelyn jurytysmaksu on 30 euroa hakemusta kohden. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 10.08.2026. Tuloksista ilmoitetaan hakijoille 21.08.2026 mennessä.

Liitä hakemukseesi:

• 1–5 teoskuvaa valmiista teoksista, joita ehdotat näyttelyyn
• lyhyt CV
• kuitti maksetusta jurytysmaksusta

Hakemus lähetetään yhtenä PDF-tiedostona osoitteeseen nayttelyt.[email protected] otsikolla näyttelyhaku.

Jurytysmaksu 30 euroa

Kaputa ry

tilille : FI 67 5396 0220 3335 47

viite: 3285

Näyttelyn juryttää nelihenkinen raati kuvataiteilija Minttu Saarisen johdolla. Saarinen tunnetaan leikkisistä ja yllätyksellisistä ripustuksista sekä rohkeista teosvalinnoista mutta myös herkistä ja koskettavista näyttelyistä. Jurytyksessä painottuvat teosten omaperäisyys, näyttelykokonaisuuden toimivuus sekä erilaiset näkökulmat näyttelyn teemaan.

Valitut teokset tuodaan Kulttuurikonttorille 27.08.2026 klo 11–18. Teokset noudetaan näyttelyn päätyttyä 23.09.2026 klo 11–18.

Näyttelyn avajaisia vietetään lauantaina 29.8.2026 klo 18–20. mahdolliset performanssin pyritään esittämään avajais-iltana.

Näyttely on avoinna 30.8.–22.9.2026.

Saat aina vahvistusviestin, kun olemme vastaanottaneet hakemuksesi.

Kulttuurikonttori on voittoa tavoittelematon taiteilijavetoinen tila, jota ylläpitää Kaputa ry. Kulttuurikonttori sijaitsee Hämeenlinnassa osoitteessa Lukiokatu 16. Galleria on avoinna päivittäin klo 11–18.