Honey B. & T-Bones / Suistoklubi, Hämeenlinna / 23.2.2024 (21:00)

Suomalaisen bluesrockin legenda, Honey B. & T-Bones, esiintyi 23. helmikuuta Hämeenlinnan yössä Suistoklubilla. Yli 40 vuotta koossa ollut yhtye vakuutti kriitikon kokemuksellaan — mutta ehkä hieman yllättäen myös uudistuskyvyllään.

Honey B. & T-Bonesin kantavana voimana toimivat sen alkuperäisjäsenet: aviopari Aija Puurtinen sekä Esa Kuloniemi. Vaikka bändin muusikot kaksikkoa lukuunottamatta ovat vaihtuneet melko useinkin, on tämän nykyinen kokoonpano ehkä jopa sen historian mielenkiintoisin. Kuloniemi vastaa kitarasta, ja Puurtinen toimii pääasiassa yhtyeen vokalistina. Kirjoitushetkellä Honey B. & T-Bonesin rumpalina toimii Mooses Kuloniemi, eli aiemmin mainitun pariskunnan parikymppinen poika. Bassoa jo vuodesta  2015 yhtyeessä on soittanut Pekka Rajamäki, jonka ammattimuusikon ura taas alkoi 2000-luvun alkupuolella. Nykymuotoista Honey B & T-Bonesia voikin siis luonnehtia monen muusikkosukupolven yhä uutta luovaksi yhteisprojekiksi. Mistään menneisiin vuosiin jämähtäneestä “Greatest Hits” -nostalgiayhtyeestä ei ole kyse  — tästä hyvänä osoituksena toimii esimerkiksi vuonna 2022  ilmestynyt “Buzzing! Vol. 2” -albumi, joka ei häviä laadussaan tippaakaan bändin vanhemmalle tuotannolle.

Honey B. & T-Bonesin tuoreempaa tuotantoa kuultiinkin ilahduttavan paljon Suistoklubin konsertissa, vaikka vanhempiakaan klassikkokappaleita ei oltu unohdettu soittolistalta. Yhtye oli myös kokonaisuutena varsin kovassa iskussa, ja kaikki muusikot suoriutuivat kiitettävästi omasta roolistaan. Erityismainintana nostan esille rumpali Mooses Kuloniemen, jonka tarkkaa ja monipuolista soittoa oli ilo kuunnella. Myös Rajamäki pääsi yllättämään kovaa ja korkealta lauluosuuksissaan, jotka eivät jääneet toiseksi edes Puurtisen suorituksille.

Vaikka kitaristi Esa Kuloniemi olikin pukenut keikalle “SEX” -tekstillä koristellun pipon, jäi hän eläimellisessä energiassa mitattuna auttamatta vaimonsa jalkoihin — tosin mikään häpeähän tämä ei ole, sillä bändin keulakuva Aija Puurtinen on kuin luotu rooliinsa rock-matriarkkana, jonka hyppysissä yleisö oli kuin sulaa vahaa.

Keikan ehkä parasta antia oli kuitenkin seurata Aijan, Esan, sekä Mooseksen lavalle saakka ulottunutta perhedynamiikkaa, jossa oli samaan aikaan jotain hyvin erityistä, sekä jotain hyvin samaistuttavaa ja universaalia. Asiaa on haastavaa selittää sanallisesti, mutta yritetään: Esimerkiksi Mooseksen vaikuttavaan, useamman minuutin rumpusooloon vanhemmat reagoivat häpeilemättömän arkisesti, ja sama ilmiö oli aistittavissa myös vanhemman Kuloniemen kitarakikkailujen kohdalla. Ajoittain arvostelijakin unohti, ettei tässä seurata tavallisen perheen tavallista perjantai-iltaa, jonka miljöö nyt vain sattuu olemaan omakotitalon olohuoneen sijasta Suistoklubin lava.