Maamme hallituksen päätökset kulttuurialan leikkauksista ovat tyrmistyttäneet alan toimijoita. Yhteensä 17,4 miljoonan säästöt kulttuurin ja taiteen valtionosuuksista johtavat väistämättä maanlaajuisesti irtisanomisiin, lomautuksiin ja hintojen nostamiseen – pienimmät toimijat voivat päätyä jopa lakkautusuhan alle. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vieraili Hämeenlinnassa kaupunginteatterilla kuulemassa, miten kulttuurileikkaukset näkyvät teatterihenkilökunnan arjessa. Viesti on selvä.

– Olemme olleet tyytyväisiä ja kiitollisia, että yleisö on löytänyt teatteriin todella hyvin, näytökset myyvät ja salit täyttyvät. Ja kun siitä huolimatta säästöjä tehdään, vaikka juuri on saatu edelliset neuvoteltua pienemmiksi, niin kyllä tässä aika ristiriitaiset tunnelmat on, tiivistää teatterin näyttelijä Jyri Ojansivu. Hämeenlinnan teatterissa valtionosuuksien leikkaaminen johti muutosneuvotteluihin, joiden tuloksena koko henkilöstö kokee 2-4 viikon lomautukset ja kolme henkilötyövuotta vähennetään pysyvästi. Aiemmin kaupungin säästötoimien yhteydessä on nipistetty muun muassa neliöistä, kun tiloja on siirretty lyseolaisten käyttöön. Muutosten myötä esimerkiksi lavasteiden roudaaminen on aikaa vievää ja työpäivät venyvät usein.

– Ei ole näyttämöhenkilökunnalla paljoa varaa sairastua, Ojansivu tuumii ja lisää, että he ovat teatterin työntekijöinä huolissaan siitä, miten teatterin toiminta saadaan turvattua jatkossa uusien leikkausten myötä. – Ei kai aina voi löytyä jotain leikattavaa, hän pohtii.

Samaa huolestunutta viestiä on Koskela saanut kuulla kulttuurialan toimijoilta kautta maan. Leikkausten aikaansaama taloudellinen ahdinko turhauttaa työntekijöitä ja saa epäilemään oman työn merkityksellisyyttä ja arvoa. Koskela ihmettelee hallituksen väheksyvää päätöksentekoa kulttuurin ja taiteen toimialoja koskien. Sen sijaan, että ministereitä myöten vähätellään leikkausten merkitystä kulttuuritarjontaan, Koskela peräänkuuluttaa poliitikoilta vierailuja sinne, missä niiden todelliset vaikutukset näkyvät.

Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän kulttuurimatkailun vaikuttavuusselvityksen mukaan jopa 40 prosentilla kotimaanmatkailijoista kulttuuri on pääasiallinen motiivi matkustaa, ja valtaosalla se on ainakin osatekijänä matkailupäätöksessä. Kulttuurilla ja taiteella on Koskelan mukaan mahdollisuudet toimia merkittävänä vetovoimatekijänä kunnille, ja sen luulisi kiinnostavan niitäkin päättäjiä, jotka eivät esimerkiksi teatterin kävijäkuntaan kuulu. Ojansivu on samaa mieltä, ja nostaa esiin edellisen johtajan vision siitä, että isojen kulttuurikaupunkien Tampereen ja Helsingin välissä Hämeenlinnan tulee pitää ohjelma kilpailukykyisenä. Tämä edellyttää kuitenkin muun muassa nimekkäitä vierailevia näyttelijöitä ja, niin, sitä rahaa.

Koskelan näkemys on, että yhteiskuntana häviämme demokratiassa, jos kulttuurin ja taiteen moniäänisyys vähenee leikkausten myötä. Itsekin kulttuurialalla toimineena hän muistuttaa, että taiteentekijöillä tulee olla mahdollisuus kokeilla uutta ja epäonnistuakin.

– Mikään tässä maailmassa ei koskaan muutu, jos ei joku joskus kokeile tehdä asioita eri tavalla. Miten voi toteuttaa taiteellisesti kunnianhimoisia projekteja, jos rahaa ei ole? Olen valmis sanomaan uudelleen ääneen myös sen, mitä eduskunnan täysistunnossa ei haluttu kuunnella: kulttuurista leikkaamalla taiteen moniäänisyys vähenee, oli se tarkoituksellista tai ei. Esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa perussuomalaisten sisarpuolueet ovat leikanneet taiteelta, kulttuurilta ja tieteeltä juuri näistä syistä, Koskela huomauttaa. Hän kehottaakin kuntia nousemaan kapinaan hallituksen toimia vastaan, ja löytämään keinoja tukea kulttuuria ja taidetta alueen vetovoimana ja elinvoimaisuutta lisäävänä tekijänä.

Kitjoittaja: Siiri Jokikota