Konttorin galleriassa Minna Salonen : Parallel World. Kurkistus sinne, missä kellonajalla ei ole merkitystä

Kulttuurikonttorin galleriaan levittäytyi marraskuun lopulla Minna Salosen (Kuvataiteilija YAMK) lumoava Parallel World- näyttely. Maalausten, kolmiulotteisten kangasveistosten ja installaatioiden parissa työskentelevän Salosen teosten parissa katsoja pääsee tarkastelemaan rinnakkaismaailmaa ja sen menoa.
Teokset ovat saaneet inspiraationsa Salosen autiotalokokemuksista. Millaiseksi kerran ihmisten asuttama tila muuttuu, kun luonto ottaa sen pikkuhiljaa haltuunsa ja ampiaiset tekevät pesänsä sinne missä ennen roikkuivat asukkaiden talvitakit. Kun lepakot lepattelevat hiljalleen lahoavissa portaikoissa ja romahtaneen katon rakosista siivilöityvässä auringonvalossa lentelevät perhoset. Kun ihminen on vienyt pelinsä ja vehkeensä muualle metelöimään ja jättänyt jälkeensä vain puitteet, jotka luonto hitaasti, mutta varmasti ottaa haltuunsa. Tuoli kerrallaan.
Kontrasti hektisen, ihmisten täyttämän, pakokaasun hajuisen maailman ja verkkaisesti elelevän, ajan rattaista pudottautuneen autiotalon välillä on valtava. Salosen hurmaavien, taidokkaiden teosten kautta katsoja pääsee kurkistamaan sinne, missä kellonajalla ei ole merkitystä kenellekään ja missä saattaa miltei aistia tuulessa huojuvan koivun oksien läpi siivilöityvän auringonvalon otsallaan. Hämärän tullen, jos on ihan hiljaa, voi nähdä lepakkopataljoonan lehahtavan vintin ikkunasta hyttysjahtiin.

Rinnakkaismaailmaa tutkiskellaan paitsi perinteisten maalausten, myös näyttävän kolmiulotteisen installaation kautta. Kuihtuneet kukkaset, siellä täällä kimaltelevat kastepisarat (tai paljetit, riippuu millä silmällä katsoo) ja köynnöksinä levittäytyvät oksantapaiset lonkerot vangitsevat katsojan huomion hyväksi toviksi. Massiivinen, mutta samalla keveä teos saa miettimään, miltä tämä galleriankin tila näyttäisi vuoden päästä, jos ihmiset katoaisivat pallolta nyt heti ja että sopisikohan tämä teos kerrostalokaksioni nurkkaan, vai kiipeäisikö kissa siihen heti.
Ihmisestä tähän rinnakkaismaailmaan on jäänyt vain muutama huonekalu sinne tänne, jotka nekin ovat päätyneet ampiaisten asuttamiksi. Ampiaiset näyttäytyvät teoksissa ystävällismielisinä, pulleina puuhastelijoina, mitä ne varmaan ovatkin silloin kun ihminen ei niitä ärsyttele ja hätistele. Ja lepakot, henkilökohtaisesti ilahduin suuresti näitä lenteleviä rukkasia kuvaavista teoksista. Miten usein lepakko pääsee muotokuviin? Ei tarpeeksi usein, jos minulta kysytään.
Parallel World – näyttely on väijyttävissä Kulttuurikonttorin galleriassa aina 6.1. asti, joten hyvin ehtii vielä tutustumaan rauhalliseen, luonnon valtaamaan rinnakkaismaailmaan, jossa ampiaiset ovat ystävällismielisiä ja lepakotkin hymyilevät. Yhtä aikaa ilahduttava ja rauhoittava kokemus. (Ja saattaa herättää mielenkiinnon autiotaloja kohtaan.)



