• Haku
  • Kritiikit
    • Kaikki kritiikit
    • Keikka-arviot
    • Kevyen musiikin julkaisut
    • Kuvataide
    • Ruoka ja juoma
    • Taidemusiikki
    • Tanssi
    • Teatteri
  • Artikkelit
    • Kaikki artikkelit
    • Kevyt musiikki
    • Kuvataide
    • Taidemusiikki
    • Hauhon musiikkijuhlat
    • Burleski
    • Tanssi
    • Teatteri
    • Elokuva
    • Ravintolat
  • Kävijäkokemukset
    • Kaikki kävijäkokemukset
    • Tapahtumat
    • Harrasteet
  • Kalenteri
    • Kaikki tapahtumat
    • Kevyen musiikin konsertit
    • Näyttelyt
    • Teatteri
    • Klassiset konsertit
  • Podcast
  • Some
    • Podcast Taiteilijuudesta
    • Instagram
    • Facebook
  • Kulttuurimedia
    • Kulttuurimedia
    • Kirjoittajat
    • Kaputa ry
    • Mediakortti
    • Yhteystiedot

Matka osaksi Hyvän ja pahan konetta

18.1.2024
Minttu Saarinen
  • arvostelu
  • Keikat
  • Kevyt musiikki
  • kritiikki
  • Kritiikit

Ho Chi Moon, Taidehalli Häme, 13,1,2024

Sami Pekkola –  saksofoni, shruti laatikko

Erno -Taipale – lyömäsoittimet

Ilkka Vekka – basso

Ho Chi Moon Taidehalli Hämeessä tammikuussa 2024. Kuva: Olli Larjo

Free jazzia soittava yhtye Ho Chi Moon esiintyi Taidehalli Hämeessä Olli Larjon näyttelyn Hyvän ja pahan kone -yhteydessä. Taidehalli toimii taiteellisemman musiikin tilana erityisen hyvin. Akustiikassa ei ole valittamista, ja tila on tarpeeksi suuri yleisölle, jota oli yllättävän runsaasti. Uskon, että vastaaville kokeellisemmille konserteille ja musiikki-illoille olisi tilausta, sillä se tuo oman viehättävyytensä ja kokeellisuutensa soitantaan.

Näyttely rakentuu kolmesta veistoksesta, jotka muodostavat yhdessä galleriatilan kanssa suuren koneen. Kun astut ovesta, astut Hyvän ja pahan koneen sisään. Tästä näkökulmasta lähdin tulkitsemaan Ho Chi Moonin  free jazz ilottelua.   

Tilassa hurisee, suhisee ja pimputtaa. Larjon koneet pitävät omanlaistaan ääntä, osallistuvat esitykseen.  Keikka alkaa hiljaisuudesta, kuin koneetkin pysähtyisivät. Törähdys, toinenkin, suuntaa etsivä kolmas. Saksofoni löytää melodisen linjan, ksylofoni hakee yhtymäkohtaa. Mieleni alkaa luoda kuvaa konehallista, jossa koneen osat, hyvän ja pahan tuotantolaitteet, alkavat törähdellä, kilkattaa ja vääjäämättä jatkaa matkaansa eteenpäin.Synkkiä tuotoksia, kafkamaista tunnelmaa, lisää koneen osia, räminää. Äänet kasvavat maisemaksi, jossa ruosteiset koneet suoltavat sisästään sen, mihin ne on tarkoitettu, ihminen yrittää ohjailla konetta mutta se tekee niin kuin haluaa. Valtava määrä jotakin, pauhaava rytmi, syöksevä ja kiljahteleva kone.

Ho Chi Moon soittamassa free jazzia Taidehalli Hämeessä. kuva: Katri Stenberg

Ääni muuttu kauniiksi, hennoksikin, melodinen jakso muistuttaa juuri rasvattua konetta, huolellisesti tehty työ, huollettu halli, kaikki toimii niin kuin pitääkin. Vuodet vierii tehtaassa, kaikki hyvin, tasaista tuotantoa ja toimivia koneita, kunnes jälleen tulee raskaammat ajat, koputuksia, natinaa. Halli vaipuu hiljaiseen odottavaan rytmiin, kone puksuttaa epävarmana tulevaisuudestaan. Hiljalleen sammuu, pohtii, haalenee. Lopulta huutaa ja ulvoo.

Kun rummutus yltyy ja saksofoni palaa melodiseen etenemiseen, tuntuu kuin elintoiminnot alkaisivat kiihtyä. Ikään kuin olisin muuttunut itsekin koneen osaksi, osaksi ääntä.

Voimakas rytmi alkaa kiihtyä, elämä herää ja etenee, kone alkaa taas suoltaa tuotoksiaan, kunnes menee sekaisin. Saksofonin villi vinkuna pitää soiton kasassa ja kone selviä koitoksistaan. Taas alkaa melodinen ja seesteinen sävelmä. Huilu astuu mukaan kuvioihin ja alkaa kiljahdella. Larjon koneet alkavat kuulua, en ehtinyt huomata, että tuli hiljaista. Matala puhallinsoittimista kuuluva pöhinä tummentaa tilan. Tuulen ääniä, koneeessa on jotain vikaa. Kone tuottaa yhtä pitkää nuottia, alkaa mylviä ja huohottaa. Lopulta sammuu. 

Minttu Saarinen image

Kirjoittaja: Minttu Saarinen

Minttu Saarinen (s.1987) on kansainvälisesti toimiva kuvataiteilija, tuottaja ja kulttuurimedian vastaava päätoimittaja.  Hän on opiskellut kuvataiteen lisäksi musiikkia, sosiologiaa, taidehistoriaa ja journalismia mm. Tallinnan ja Helsingin yliopistoissa. Saarinen on työskennellyt oman taiteellisen työnsä lisäksi mm. kuraattorina, taidekonsulttina, sisällöntuottajana, kolumnistina, luovana johtajana sekä toiminnanjohtajana erilaisissa hankkeissa, projekteissa ja yhteisöissä.

Kulttuurimediassa Saarinen kirjoittaa kritiikkejä, kävijäkokemuksia sekä kulttuuripoliittisia esseitä. Hän on kestävän kulttuurin puolestapuhuja, kokeellinen kulttuurin kuluttaja ja kulttuurin kulkukissa, joka nostaa esiin kulttuuripoliittisia kysymyksiä tuotannoista, rakenteista ja kokemisesta.

 

 

 

Nettisivu | Kirjoittajan sivu

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kiitos kommentistasi. Muistathan, että kommentteja moderoidaan noudattaen kommenttikäytäntöämme.

Kulttuurimedia.fi

Kulttuurimedia syntyy monipuolisten ammattilaisten käsistä

Mediaa toteuttavat kymmenet oman alansa ammattilaiset, vierailevat kirjoittajat, kulttuurin kuluttajat sekä kriitikot.

Yhteystiedot

Lisäätietoa

[email protected]

Mainokset ja materiaali

[email protected]

Markkinointi ja matkailu

[email protected]

© 2024 Kulttuurimedia.fi