”Hauhon musiikkijuhlien 2025 kevään toisessa konsertissa esiintyy Paddington Trio. Ohjelmassa on Kaija Saariahon Light and Matter, Maurice Ravelin pianotrio a-molli ja Franz Schubertin pianotrio nro 2. Sukupolvensa johtaviin kamarimusiikkiyhtyeisiin lukeutuva trio tunnetaan tuoreista tulkinnoistaan ja elämäniloisesta energiastaan.”

Tuulia Hero kertoi ennen esitystä, että Schubert on omistanut tämän sävellyksen kaikille niille, jotka tulevat sitä kuuuntelemaan, kun yleensä sävellykset omistettiin ruhtinaille ja herttuoille, jotka rahoittivat säveltäjiä. 

 Klassinen musiikki on ihmisen elinehto, se rauhoittaa levotonta mieltä, sen sisällä voi tuntea suuria ja syvällisiä tunteita, jokaisesta konsertista lähtee ulos hiukan eheämpi ja uudistuneempi ihminen.  Puhun kirjoituksessani tavallisen musiikin kuuntelijan ja tunnelmasta eläjän näkökulmasta, paitsi jos siteeraan asiantuntijoita, musiikin teoreettiseen muotoon ja kieleen puuttumisen jätän niitä tuntevien käsiin. 

Hauhon Musiikkijuhlat tuottaa toinen toisensa perään suurenmoisia muusikoita soittamaan meille korkeatasoista musiikkia. Tiistaina oli vuorossa Paddington-trio: Tuulia Hero, viulu, Patrick Moriarty, sello ja Stephanie Tang, piano.  

Illan konsertin ohjelmassa oli Kaija Saariahon Light and Matter, Mauric Ravelin Pianotrio a-molli ja Franz Schubertin Pianotrio Es-duuri nro 2D. 929 

Kaija Saariaho(1952-2023) itse sanoo teoksestaan: “Musiikin lähtökohta on kevyt kineettinen energia, joka kehittyy dramaattisemmiksi eleiksi ja nopeiksi vaihdoiksi instrumenttien välillä. Teos etenee pyörivissä liikkeissä, siirtyen alkuperäisestä hohtavasta kudoksesta kohti temaattisempia kuvioita tai hitaiden kuorotekstuurien inertiaa, ennen kuin palaa alkuperäiseen painottomuuteen ja aloittaa uuden välkkyvän pyörteen.” Light and Matteria kuunnellessani leijuin keveästi irti todellisuudesta. Saariahon soittimet ovat kuin yksilöitä, jokainen  soitin on oudolla tavalla erillinen muista, mutta kuitenkin yhteinen kokonaisuus . Voimallisetkin osat ovat herkkiä ja hauraita. Näytti siltä  kuin soittajat eivät olisi koskettaneet soittimiaan lainkaan, vaikka ne kuin taianomaisesti tuottivat kuulijalle musiikkia. 

Maurice Ravel (1875-1937) suunnitteli trion kirjoittamista useamman vuoden, mutta vasta ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1914 hän ryhtyi toden teolla säveltä- mään, jotta hän voisi liittyä armeijaan. Hän on sanonut, että sotaan lähdön kiireellisyys sai hänet tekemään viiden kuukauden työn viidessä viikossa. 

Trio noudattaa neliosaisen klassisen teoksen vakiokaavaa, joka alkoi Modere osalla ja osui kuulijan syvimpiin tuntoihin ja otti mukaan sävellyksen sisään kauneudellaan. 

 Toinen osa Pantoum  sen sijaan nousi tummista vesistä lystikkääseen soitantaan, joka päättyi valtaisaan ilotulitukseen, kolmas osa Passacaille vei jälleen syvempiin ja tummempiin tunnelmiin, ehkä vähän pateettisuuteen asti, neljäs osa Finaali oli raikas ja energinen, sellainen kuin finaalin pitää ollakin. Olin kirjoittanut käsiohjelman laitaan: jestas mikä finaali!  Ravelia on kuultu tässä kevään aikaan aikana silloin tällöin muillakin kokoonpanoilla, mielestäni se on raikasta ja mukaansa tempaavaa kuunneltavaa. 

Kolmas säveltäjä oli Franz Schubert (1797-1828) ja  Pianotrio es-duuri, joka oli hänen viimeisimpiä sävellyksiään, hän sävelsi sen vuonna 1827 ja kuoli seuraavana vuonna 31-vuotiaana ja kuinka uskomattoman paljon hän ehti säveltämään lyhyen elämänsä aikana. Tuulia Hero kertoi ennen esitystä, että Schubert on omistanut tämän sävellyksen kaikille niille, jotka tulevat sitä kuuntelemaan, kun yleensä sävellykset omistettiin ruhtinaille ja herttuoille, jotka rahoittivat säveltäjiä. 

Tämä sävellys oli näistä kolmesta omalla tavallaan nautinnollisin, vaikka Saariahon teos on hieno juuri soitinten erillisyyden tunteesta, on tämä Schubertin teos täydellinen pianotriolle, se on suurenmoista yhteistyötä, symbioosi, jossa kaikki soittimet liittyivät  yhteen. Viulu ja sello flirttailevat keskenään ja piano komentaa jouset ruotuun. Samantyyppiset teemat kulkivat koko sävellyksen läpi, soittajat elivät kuin hurmiossa. Scherzo –osa oli niin iloista ja valoista ja nautittavaa scherzoa, että hauskempaa saa hakea. Energinen ja valtaisa loppuosa täydensi koko konsertin aivan huippuunsa. 

Paddington- trio on yksi tämän hetken ja oman sukupolvensa johtavista kamarimusiikkiyhtyeistä. Trio on  voittanut useita kamarimusiikkikilpailuja ja se on esiintynyt useissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa. Kauden 2023/24 aikana he esiintyivät yli 50 eri konsertissa. Tuulia Hero suomalainen viulisti, Patrick Moriarty irlantilainen sellisti sekä Stephanie Tang amerikkalainen pianisti tapasivat toisensa  Lontoossa 2020 ja tekivät kaupungista yhtyeensä ensimmäisen kodin, tavoitteena yhdistää klassisen musiikin innostuneet harrastajat ja kokonaan uudet kuulijat toivottamalla heidät trion olohuoneeseen. He edistävät kamarimusiikin opetusta ja pianotrio-ohjelmiston avaamista suurelle yleisölle. 

Kuuljiakunta Verkatehtaalla otti vastaan trion musiikin valtavilla aplodeilla ja suurella arvostuksella, minkä kuulin katsomosta poistuessani, kun kuulija sanoi toiselle: Kannatti tulla! Ja toinen vastasi: Niin kannatti.   

Koska itse olin lähes hurmoksellisessa tilassa, kuvittelin muidenkin leijailevan konserttisalista ulos.