Kun tanner tömisee, hiki roiskuu teräskypärien alta ja miekat kalisevat kilpien kupuroita vasten, ei
ensimmäisenä ajattele arkeologisia kaivauksia tai hautalöytöjä. Viikinkimiekkailun taustalta löytyy
kuitenkin uskomaton määrä historiaa ja menneen kulttuurin tuntemusta, jonka rajun näköinen
toiminta herättää eläväksi.

Historialliset miekkailulajit tunnetaan harrastajapiireissä lyhenteellä HEMA (Historical European
martial arts), joka tarkoittaa suomennettuna historiallisia eurooppalaisia kamppailulajeja. Nimensä
mukaisesti HEMA on lajiyhdistelmä, joka voi miekkojen lisäksi sisältää muitakin aseita tai
vaikkapa painiotteita. Viikinkimiekkailu eroaa varsinaisista HEMA-lajeista kuitenkin siinä, että
HEMA perustuu historiallisiin aikalaislähteisiin, viikinkimiekkailu sen sijaan esihistorian
tutkimukseen ja tulkintaan. Hankittua tietoa ja osaamista myös jaetaan harrastajien ja
miekkailuseurojen kesken.

Miekkailuseura Vanajan kaarti ry:n puheenjohtaja Riikka Helenius kertoo oman seuransa
toiminnasta:

– Teemme yhteistyötä erityisesti sisarkaartiemme eli Birckalan, Harjun, Pohjan ja Ulvilan kaartin
kanssa. Vanajan kaarti treenaa pääosin viikinkitaistelua, mutta sen rinnalla toisinaan myös
historiallista pitkämiekkailua. Meillä viikinkimiekkailussa käytetään kilpeä ja yhden käden
lyömämiekkaa. Tutustumme myös keihään, kirveen ja seaxin eli väkipuukon käyttöön.

Elämyksellistä historiaa nykytiedon pohjalta

Historiallinen miekkailu juontaa juurensa 1960-luvulla yleistyneeseen historianelävöitykseen ja
keskiaikaan erikopistuneiden elävöittäjien pyrkimyksiin rekonstruoida keskiaikaisia
taistelutekniikoita. Ilmiö herätti huomiota myös akateemisissa piireissä, ja yhdessä harrastajien
kanssa pioneerityötä tehneet tutkijat toivat omalla panoksellaan toimintaan tutkittua tietopohjaa.

– Historialliset miekkailulajit perustuvat kirjallisiin lähteisiin, mutta viikinkien tekniikoista ei ole
kirjallisia dokumentteja. Hautalöydöt antavat viitteitä siitä, miten miekoilla ja kilvillä on voitu
toimia. Koska viikinkiajalta ei ole miekkailuoppaita, tekniikkaa ammennetaan historiallisen ajan
miekkailuoppaista ja moderneista lähteistä, valistaa Helenius.

Menneisyyden rekonstuktioon kuuluu tietenkin myös aikakauden mukainen pukeutuminen.
Sopivaan vaateparteen sonnustautuminen ja aikakauden tyylin sekä materiaalien mukaisen
asukokonaisuuden toteuttaminen tuo oman lisämausteensa viikinkimiekkailuun, ja sekin vaatii
paneutumista historiaan. Hyvinkin vähällä pääsee alkuun, mutta esimerkiksi yleisönäytöksissä
näkee estetiikassaan täydellisyyttä hipovia, sadoissa harjoituksissa ja taistelunäytöksissä
rähjääntyneitä asukokonaisuuksia patinoituneine rengaspanssareineen, jotka jättävät monet
Hollywoodin viikinkispektaakkelit kauas taakseen. Eipä silti, on Vanajan kaartikin ehtinyt myös
elokuvatuotannoissa esiintyä. Eikä kyse ei ole vain rekvisiitalla briljeeraamisesta, vaan ennen muuta
tunnelmasta, roolin omaksumisesta sekä elävästä silmäyksestä aikaan, jota ei enää ole. Kyse on
vieraaseen kulttuuriin tutustumisesta.

– Viikinkimiekkailussa yhdistyvät liikunta ja historian elävöitys. Minua itseäni viehättää erityisesti
historian ja kamppailulajin yhdistelmä. Aikakausi, jota elävöitämme, on myöhempi rautakausi.
Kiinnostus historian elävöittämiseen lähtee samankaltaisesta tunteesta kuin halu matkustaa. Se
tarjoaa elämyksiä, siinä tapaa uusia ihmisiä ja pääsee hetkeksi irti arjesta, kertoo Helenius
suhteestaan viikinkimiekkailuun.

Viikinkimiekkailu sopii kaikille

Kamppailulajina viikinkimiekkailu kysyy toki kuntoa ja treeneissä hiki virtaa. Harjoittelu alkaa
kuitenkin alkeista, ja taitojen mukana kunto samalla väkisinkin kasvaa. Viikinkimiekkailu voi myös
näyttää rajulta, mutta Helenius korostaa, että harjoittelun ehdoton kulmakivi on kunkin harrastajan
kyky taistella turvallisesti:

– Opettelemme ensin peruslyönnit ja torjunnat ja etenemme sitten kohti kaksin- ja ryhmätaisteluja.
Lajin viehätys tulee esiin erityisesti ryhmätaistelussa, jossa yhdistyvät kilvet, miekat,
heittäytyminen ja joukkuehenki. Treenikautemme huipentuu kesätapahtumiin, joissa pääsee
rymistelemään rengaspanssari päällä muiden viikinkimiekkailuseurojen kanssa. Emmekä pelkästään
treenaa tai taistele, vaan aina löytyy aikaa myös istuskella yhdessä leirinuotiolla!

Lajin luonteesta johtuen aivan pienimmille viikingeille viikinkimiekkailu ei sovellu, mutta
huoltajan luvalla juniori-ikäisetkin voivat lajia harrastaa. Muutoin viikinkimiekkailu sopii hurjasta
olemuksestaan huolimatta ihan jokaiselle, rohkaisee Helenius, ja toivottaa hiukankin asiasta
kiinnostuneet tervetulleiksi testaamaan, pysyvätkö kilpi ja kalpa kourassa.

Tule mukaan Vanajan kaartin harjoituksiin. Harjoitukset ovat keskiviikkoiltaisin klo
18.30–20 pääsääntöisesti Nummen yhtenäiskoululla, kesällä Hämeen linnan pihalla.
Ikäsuositus treeneihin on yleensä yli 15 v. nuoret ja aikuiset, alle 18-vuotiaat voivat osallistua
huoltajan suostumuksella. Lisätietoja: Facebook Miekkailuseura Vanajan kaarti

Tutustu viikinkimiekkailuun -ilta 25.9.2024 klo 18.30–20 Nummen yhtenäiskoululla.
Tutustuminen sopii sekä kouluikäisille junioreille että 15 v. täyttäneille ja aikuisille.
Tervetuloa!