Fatumogrammetrian perusteet I HTS Nosteessa 3.-16.4.2025

Maalauksia filmikameravalokuville siitä kuinka todellista on kuvien kautta kokemamme ja miltä tuntuu kehollistunut levoton outous.

Maisemat vaihtuvat ja muuntuvat jatkuvasti, ja hautaavat alleen vanhat ajat, ihmiset ja muistot. Olen näissä kuvissa antautunut alter egoni kanssa levottoman outouden ja valokuvauksen valheellisen dokumentaarisuuden vietäväksi. Yritän vastata kysymykseen: mitä tarkoittaa minut tutuissa paikoissa joskus valtaava outo tunne ja miten se voisi ilmentyä analogisen ja digitaalisen käsityön kautta. Päästäkseni rationaalisen arkiminäni rajoittamien ajatusten tuolle puolelle, otin mukaani vanhan fiktiivisen ystäväni, professori Aslakki Pölkynpojan. Filmikameralla kuvatuille valokuville digitaalisesti maalatut teokset muuttuivat hänen todellisuudessaan meille olemattoman tieteenalan, fiktiivis-obsessiivisen semiotiikan, menetelmäksi nimeltä Fatumogrammetria, joka taas pohjaa tosimaailman tutkijoiden, Dylan Triggin ja Susan Sontagin ajatuksiin. 

Kirjassaan Memory of a place, fenomenologi Dylan Trigg analysoi levottoman outouden tunnetta (uncanny), joka esiintyy, kun paikan tuttuus kohtaa jonkin meille entuudestaan tuntemattoman, paikkaan liittyvän historiallisen faktan, tai ympäroivä maisema itsessään muuttuu. Triggin mukaan outouden tunne liittyy kehollistuneeseen paikan kokemukseen, jonka olemme vuosien saatossa keränneet aistien ja vuorovaikuttaen. Kun paikan muisto asettuu ristiriitaan aistimustemme tai ajatustemmme kanssa, voimme kokea vaikeasti sanallistettavaa levottomuutta, tai hämmentäviä muistoja.

Susan Sontag puolestaan on esittänyt, että valokuva on omiaan luomaan illuusion objektiivisuudesta ja valheellisen intiimin tunteen historian läheisyydestä. Nykyään kun generatiivinen tekoäly harppoo Martin Heideggerin teknologisen kehyksen hegemoniassa alati kiihtyviä edistysaskeleitaan, kuvan kyky luoda valheellista kulttuurista kerrostumaa kasvaa eksponentiaalisesti. Kuva ei enää kerro ”totuuksiaan” vain ihmisille, vaan prosessi on monimutkaisempi: me syötämme digitaaliselle käenpoikaselle kaiken visuaalisen kulttuurimme treenisetin kokoisina palasina.

—

Petri Aslak Puolakka (s. 1975) on tamperelaistunut, lappilaislähtöinen kuvataiteilija ja kuvataideopiskelija, joka on pitänyt näyttelyitä vuodesta 2017 lähtien. Hän on erikoistunut eri tekniikoin tehtyihin maalauksiin, ja teossarjat käsittelevät ihmisen suhdetta paikkoihin, toisiin ihmisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin. Puolakka hyödyntää teoksissaan usein tarinallisuutta ja alter egoja. 

Avajaiset 3.4.2025 klo 18, esiintymässä DJ:t Helinä ja Touko

Näyttely auki ja taiteilija tavattavissa TI-KE 12-18, LA-SU 12-16.