Sananen Ämystä.
8.6.2024 Herran vuotta pitäisi pamahtaa Hämeenlinnan kaupunginpuistossa ÄMYROCK 50 vuotta! (Kuvittele tähän vielä joku oikein voimakas kirosana tai pure hampaita yhteen, niin että kiilteet vain sinkoilevat suusta!)
Paljon on vettä virrannut joessa voisi joku todeta!
Muutin Hämeenlinnaan takaisin pääkaupunkiseudulta kolmentoista vuoden jälkeen ja ÄMY ry:seen liittyminen oli melkein ensimmäinen tekoni. Miksi? Olen käynyt niin monessa Ämyrockissa, että siihen eivät enään sormet ja varpaat riitä. Ämyrock on itselleni pyhä. Olen velkaa sen sille! Suomen vanhin ilmaisfestivaali. Niin kauan kun sitä on kestänyt, on sitä pitänyt itsestäänselvyytenä. Kun korona katkaisi Ämyrockin (ja oikeastaan kaiken muunkin) oli tilanne vielä ymmärrettävä ja siedettävä, mutta kun muutama vuosi menee ja puisto pysyykin hiljaisena alkaa hiipimään epätoivo: Tässäkö tämä oli?! Ei enään ÄMYÄ!?
Kun Ämyrockin 50 vuotis merkkipaalu alkoi häämöttää ja mistään ei kuulunut pihaustakaan oli tilanne omalta osaltani äärimmäisen hermostuttava. Onneksi syvimmän epätoivon keskellä valoa tunneliin toi Mikko Lehessaari joka lähestyi minua kirjeitse ja kysyi mukaan porukkaan, joka haluaisin ryhtyä järjestämään 50 vuotis ÄMYROCKIA. Tuletko joukkoon? TULEN!
Kaikkihan ei tietenkään ole elokuvaa ja varsinkaan sellaista lasten piirrettyä, että hommat menevät kuin vettä vaan. Koko hommahan piti aloittaa alusta. Ämy oli levännyt 3 vuotta laakereillaan koronan ja porukan vähyyden takia. Ämy ry oli aloittaessamme kuin feenikslintu, mutta sillä hetkellä vain tuhkan muodossa jossain ihmisten ajatusten syövereissä.
Äärimmäisen optimismin ja ihanan pehmoisen alun jälkeen arjen realiteetit kuitenkin löivät kasvoillemme, kun yhdistystä alettiin herätellä ja nostaa pystyyn! Tässähän pitää tehdä oikeita töitä ja vielä ILMAISEKSI! Ei perrrkele! Tähän se varmaan ihmisillä on kaatunut? Sen voin kuitenkin aivan heti todeta tähän ryhtyessä, että voi jumalauta mikä porukka! En ole tällaista henkeä hetkeen nähnyt! Kaikilla tekemisen into ja motivaatio on aivan älytön. Tilausta tälle siis on ollut! Kun nyt vain saataisiin vähän lihotettua säästöporsaan masua.
Itse hoidan parhaani mukaan visuaalista puolta ja olen todella kiitollinen siitä, että Ämy ry:n sisällä on muutamia todella kovia järjestö- ja yhdistysihmisiä jotka hoitavat byrokratian rattaita ja juoksuttavat sormiaan näppäimistöllä innosta puhkuen vaikka kyseessä oli budjetin laatiminen tai jokin avustuksen hakeminen. Ilman heitä voisin kyllä sanoa, että Ämy jäisi tänäkin vuonna vain kaupunginpuiston kupeessa olevan laiturin päällä kokoontuvaksi porukaksi: “Vähän olutta siellä ja musiikkia mankasta täällä”.
Tähän loppuun en uskalla vielä sanoa mitään sen kummempaa, kuin: NYT tarvitsemme teitä ihmiset: Ryhtykää jäseniksi! Se 10e mitä jäsenyys maksaa menee, osuu ja uppoaa todella kohteeseensa! Jos tunnet pienintäkään kipinää Ämyä kohtaan, on jäsenyys suuri apu meille! Se ei velvoita ketään mihinkään (kannustaa ehkä?). Osta vaikka kaverillekin jäsenyys!
Sivut nousivat juuri jaloilleen – amyrock.fi – Mene ihmettelemään!