Naivismi seisoo omilla jaloillaan
Naivismin talvi -näyttelyssä järjestetyssä HelmiFestissä 7.2.2026 päästiin kuulemaan kahden kuraattorin näkemyksiä naivismista. Aiheesta keskustelivat Naivistit Iittalassa -säätiön väistyvä kuraattori Veikko Halmetoja ja ensimmäistä Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyään työstävä uusi kuraattori Emmi Kallio. Sukeltakaamme siis kuraattorien avulla lyhyelle oppitunnille naivismin perusteisiin: Mitä naivismi on ja mikä on sen suhde muihin taiteen tyylisuuntiin?
Millaista on naivistinen taide? Kuraattorit vetävät tyylisuuntaukselle keskustelussa lempeitä, huokoisia rajaviivoja. Kallio nostaa esiin naivistisiin teoksiin usein liittyvän kepeyden: hän kuvailee naivismia hyvän mielen taiteeksi, mikä ei tarkoita ikävien asioiden kieltämistä, vaan tietoista valintaa keskittyä hyvään.
Tyyliltään naivistinen taide on kuraattorien mukaan useimmiten esittävää ja kerronnallista – abstrakti ilmaisu ja käsitteellisyys rajautuvat pääosin naivismin ulkopuolelle. Tiukkoja sääntöjä ei kuitenkaan ole, ja niinpä huoneesta, jossa keskustelu käydään, löydetäänkin esimerkki myös abstraktia lähestyvästä naivismista: Tarja Polarin värikkäät, puoliabstraktit maalaukset. Halmetojan mukaan naivismin kirjo onkin niin laaja, ettei tyyliä voida tyhjentävästi määritellä.
Yhtä laaja on naivistista taidetta tekevien kirjo: mukaan lukeutuu niin ammattilaisia, harrastajia, itseoppineita kuin kouluttautuneita taiteilijoita. Lopulta taiteilija itse on avainasemassa määrittämässä, miten itsensä ja taiteensa kokee. ”Taiteilija saa itse määritellä itsensä naivistiksi”, Halmetoja toteaa. ”Määritelmät myös limittyvät, ja voi olla monia asioita yhtä aikaa”, Kallio lisää.
Naivismi itsessään limittyy ja linkittyy muihin tyylisuuntiin, joiden kanssa se jakaa piirteitä sekä ottaa ja antaa vaikutteita. Erityisen läheinen on naivismin ja surrealismin suhde, jota Halmetoja kuvaa ”veteen piirretyksi viivaksi”. Myös kuvitustaide, sarjakuva ja 1970-luvun kantaaottava taide ovat Halmetojan mukaan tyylillisesti lähellä naivismia. ”Noita kaikkia yhdistää tarinallisuus, selkeä viesti, joka yhdistyy naivismiin”, Kallio pohdiskelee. ”Niissä on kommunikaation elementti.”
Vaikka yhteyksiä muihin tyylisuuntiin löytyy, on naivismi myös vakiinnuttanut oman asemansa nykytaiteen rönsyilevällä kentällä. Kallion mukaan onkin muistettava, että naivismi seisoo tyylillisesti omilla jaloillaan. ”On tärkeää kulkea rajapinnoilla, mutta samalla olla ylpeästi pystypäin naivisteja”, Kallio sanoo. ”Se riittää myös yksinään.”
Halmetojan mukaan naivismin asema on nykyään tasaveroinen muihin taiteen tyylilajeihin nähden: se on yksi muiden joukossa. Siinä missä naivismia ehkä joskus on katsottu nenänvartta pitkin, otetaan siltä nykyään vaikutteita siinä missä muiltakin tyyleiltä. ”Naivismin keinot alkavat näkyä myös muiden nykytaiteilijoiden töissä”, Halmetoja kuvaa.
