Hauhon Musiikkijuhlat 2025 lähti käyntiin Hämeenlinnan Raatihuoneella hienosti kamarimusiikin helmillä.
Konsertti koostui kolmen säveltäjän kamarimusiikkiteoksista, Janacek, Bosmans ja Leiviskä.
Konsertin alkuun kuultiin Leos Janacekin(1854-1928) teos Pohadka(vuodelta1912), joka perustuu osittain Vassili Zukovskin satuun, tsaarin pojan ja ilkiömäisen kuolemattoman Kastcheyn tyttären rakkaustarinaan. Pohadka sellolle ja pianolle kuvailee sadun rakastavaisten välistä tunnelmaa, ei niinkään koko sadun tarinaa.

Leos Janáček: Pohadka
Henriëtte Bosmans: Sonaatti sellolle ja pianolle
Helvi Leiviskä: Cantabile sellolle ja pianolle
Helvi Leiviskä: Pianotrio

Kati Raitinen, sello
Bengt Forsberg, piano
Emma Mali, viulu

Rakkaustarina neljässä osassa, I con moto, II con moto,II Allegro,IV Adagio. Piano kuvailee prinsessan tunteita ja sello prinssin. Bengt Forsbergin ihana pianon kosketus, enkelimäisen pehmeä toisaalta dramaattinen tarvittaessa, rakkautta ja hellyyttä ilmaiseva musiikillinen tarina. Alkuosat leikittelivät raikkaasti ja eloisasti tunteilla, sello myös keikisteli kepeästi ja toisaalta upea sointi värähteli miehekkäästi. Unohduin kuulemaan tarinaa ja sävellettyä keskustelua, upeiden muusikkojen soittaessa meidät pois arkipäivästä. Janacekin musiikki on melodista ja herkkää, hänen mielestään melodia on ikkuna ihmisen sieluun.
Tarinan loppu ei minulle selvinnyt, vaikka adagio-osassa kuvittelin surullisen ja dramaattisen lopun.

Konsertin toinen säveltäjä oli Henriette Bosmans(1895-1952)
Bosmans oli sellistin ja pianistin ainoa lapsi, hän oli jo 17-vuotiaana täysin koulutettu pianovirtuoosi, joka oli myös kiinnostunut säveltämisestä, musiikin teoriaopintoja hän suoritti Arnold Schönbergin johdolla, sekä Hollannin merkittävimmän modernistin Willem Pijperin avustuksella. Bosmansin sävellyksiä esitettiin ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja runsain mitoin. Hän kuitenkin joutui kuitenkin elättämään itsensä pianonsoton opetuksella,koska se oli sopivaa tekemistä naiselle musiikin parissa.
Sonaatti sellolle ja pianolle(1919)
Osa Allegro maestoso aloitti teoksen nimensä mukaisesti majesteettisesti . Nyt mentiin syvissä vesissä dramaattisesti, kaukana, kaukana naisille sopivista kehtolaulu- ja lastenlaulusävellyksistä.Oli ”stydiä” sävellystä. Kakkososa Un poco allegretto oli ensimmäisen osan kevytversionakin vaikuttava
Kolmas osa Adagio osui siihen kyynelkanavan kohtaan, johon lähes kaikki adagiot osuvat. Neljäs osa Allegro molto e con fuoco oli niin nimensä veroista tulista tykistystä , tuskin sain hengitettyä koko osan aikana. Henriette Bosmans menee jatkoon, oli ensimmäinen kerta kun hänen sävellyksiään sain kuulla.
Kolmantena säveltäjänä oli Helvi Leiviskä(1902-1982)

Kappaleillaan Cantabile(1937) ja Pianotrio(1924)
Bengt Forsblomille Helvi Leiviskän teokset olivat uusia ja hän totesi, että Ruotsissa ei tunneta Leiviskän musiikkia senkään vertaa kuin Suomessa.
Cantabile oli pikkuruinen soitanta herkkä ja hienostunut, meditatiivinen korkeuksiin kohoava.
Hengitys värähteli yhtämatkaa sellon äänen kanssa, kuin matka sisimpään.
Pianotrio (1924)
Ensimmäinen osa Allegro con fuoco alkoi tummana ja väkevänä, siinä soi kohtalonomaisesti lopun ajan tunnelmat. Sävelmän sisällä oli virrenomaisia kaikuja, hengellisen musiikin sukua. Mystiikkaa ja mystistä romantiikkaa kuului, ehkä vähän liiankin meditatiivista newage-tyylistä musiikkia paikotellen.

Kati Raitinen ja Bengt Forsberg ovat meille Ruotsin lahja tänä kesä Hauhon festareilla.
Bengt Forsberg on yksi Ruotsin arvostetuimmista ja nimekkäimmistä pianisteista, erityisesti kamarimusiikin alueella, hänen laaja reperuaarinsa ei koostu pelkästään perusteoksista , vaan hänen intohimonaan on etsiä epätavallisia ja harvoin soitettuja säveltäjiä ja heidän tuotantoaan.
Kati Raitinen onTukholman kuninkaallisen oopoeran soolosellisti ja opettaa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa sellonsoittoa. Työnsä lisäksi hän on mukana useissa kamarimusiikkiprojekteissa niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

Hauhon musiikkijuhlein esite:

BENGT FORSBERG

Bengt Forsberg opiskeli Göteborgissa aluksi urkujensoittoa ja pianodiplomin hän suoritti vuonna 1978. Vaikka Forsberg esiintyy usein merkittävien sinfoniaorkestereiden solistina, hänen tunnetaan etenkin erinomaisena kamarimuusikkona. Erityisen menestyksekästä Forsbergin yhteistyö on ollut ruotsalaisen mezzosopraano Anne Sofie von Otterin kanssa. He konsertoivat säännöllisesti eri puolilla maailmaa ja ovat myös tehneet useita laajaa kansainvälistä tunnustusta saavuttaneita yhteisiä levytyksiä mm. maineikkaalle Deutsche Grammophon -yhtiölle.

Forsbergin ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja, ja hänet tunnetaan erityisesti vähemmän tunnettujen ja perusteettomasti unohdettujen säveltäjien, kuten Medtnerin, Korngoldin, Alkanin ja Chabrier’n, musiikin esilletuomisesta. Hän toimii myös kamarimusiikkisarjan ja -festivaalin taiteellisena johtajana Tukholmassa ja on säännöllinen vieras monilla festivaaleilla Pohjoismaissa sekä Iso-Britanniassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa.

KATI RAITINEN

Kati Raitinen yhdistää työnsä Tukholman kuninkaallisen oopperan soolosellistinä lukuisiin kamarimusiikkiprojekteihin niin koti- kuin ulkomailla. Jousitrio ZilliacusPerssonRaitinen jäsenenä hän on voittanut kolme Ruotsin Grammis-palkintoa. Hän jakaa viulisti Cecilia Zilliacuksen kanssa taiteellisen johtajuuden Tukholman konserttitalon ”Vihdoinkin Maanantai”- kamarimusiikkisarjasta.

Useiden CD-levytysten lisäksi hän on tehnyt monia radio- ja televisionauhoituksia joista viimeisin on lyhyt filmi Rita Strohlin kappaleesta Solitude pianisti Bengt Forsbergin kanssa SVT:lle. Raitinen tuli Tukholmaan opiskelemaan prof. Frans Helmersonin johdolla, ja opettaa sellonsoittoa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa vuodesta 2020.

Kati Raitinen on Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen.

EMMA MALI

Emma Mali on työskennellyt Radion Sinfoniaorkesterin kakkosviulun äänenjohtajana vuodesta 2023. Työelämään siirtymistä edelsivät opinnot Münchenin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa prof. Mi-Kyung Leen viululuokalla sekä Sibelius-Akatemiassa Pekka Kauppisen ja Réka Szilvayn johdolla.

Emma lähestyy avoimin sydämin musiikin eri olomuotoja muun muassa kamarimusiikin, solistihommien ja barokkiopintojen kautta. Barokkiviulun kandikonsertin hän soitti Sibelius-Akatemiassa vuonna 2021 Minna Kankaan johdolla. Syksyllä 2024 Emma esiintyi Radion Sinfoniaorkesterin solistina kollegansa Laura Vikmanin kanssa. Kamarimusiikki ja orkesterityö ovat vieneet Emmaa kiertueiden ja festivaalien muodossa ympäri maailmaa.

Vapaa-ajallaan Emma testailee uusia kasvisruokareseptejä ja pohtii ihmisyyttä ja elämän tarkoitusta.

Emma soittaa Yleisradion eläkesäätiön Matteo Goffriller-viulua vuodelta 1725.