Aasian suurissa kaupungeissa tammi-helmikuun vaihteessa liikkuva matkalainen ei voi olla
huomaamatta, että jotain erityistä on tekeillä. Punainen väri lisääntyy julkisessa tilassa ja kaduilta
kaikuva kiivasrytminen rummutus houkuttelee tutkimaan tilannetta. Akrobaattiset
leijonatanssiryhmät kiertelevät kaupunkien aukioilla ja ostoskeskuksissa. Joskus kohdalle osuu
kiemurtelevaa lohikäärmettä ohjaava joukkue. Kiinalaisen uudenvuoden (chūnjié) juhlallisuudet
ovat värikäs ja äänekäs tapahtuma. Ilotulitusten rätinä ja punainen väri johdattelevat
muistelemaan myyttiä Nian-hirviöstä, joka ilmaantui keväisinä öinä popsimaan kyläläisiä
poskeensa. Tarinan sankariksi nousee nokkela vanha mies, joka ripusti punaisia paperiliuskoja
taloihin ja sytytti kaduilla kovaäänisiä papatteja. Nian pakeni meteliä kauhuissaan, eikä se enää
koskaan palannut häiritsemään kylän asukkaita.

Kiinalaiset ovat juhlistaneet kevään saapumista ja uutta vuotta samantapaisin rituaalein jo parin
vuosituhannen ajan. Kirjallisia kuvauksia ilonpidosta on säilynyt Taistelevien valtioiden kaudelta
(475 eaa.-221 jaa.). Vuosisatojen mittaan juhlatavat ovat hioutuneet ja yhtenäistyneet. Nykyisin
uudenvuoden juhla valtaa kadut kaikkialla maailmassa. Kiinalaisyhteisöt ovat vieneet perinteen
mukanaan niin Aasian eri maihin kuin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Suomessa kiinalaista uutta
vuotta on vastaanotettu Helsingin keskustassa vuodesta 2013 alkaen. Hämeenlinnassa juhlaa
vietetään tänä vuonna neljättä kertaa.

Vaikka uudenvuoden juhla näyttäytyy matkailijalle kaupunkien julkisessa tilassa, on se ytimeltään
perinteinen perhejuhla. Juhlakausi on varsin pitkä: se alkaa kuukalenterin mukaisen uudenvuoden
aaton jälkeisinä viitenätoista päivänä. Vuonna 2024 uudenvuoden ensimmäinen päivä on 10.
helmikuuta. Kiinalaiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan matkustamaan kotiseudulleen
tervehtimään perheen iäkkäitä jäseniä. Jokaiseen päivään liittyy monenlaisia tapoja ja uskomuksia.
Kuten kaikissa kiinalaisten festivaaleissa myös tässä ruoka ja yhteiseen ateriointiin liittyvät monet
symboliset toivotukset ovat tärkeitä. Uudenvuoden aattona syödään yhdessä ”pitkän kaavan
mukaan”. Tarjolla on mm. kanaa, kalaa, erilaisia hedelmiä ja nuudeliherkkuja.

Kotien muistoalttareille asetellaan ruokalahjoja edesmenneille läheisille. Lapsille taskurahaa viehättävään
punaiseen kuoreen (hóngbāo) pakattuna. Monissa perheissä on edelleen tapana koristaa koti
uudenvuoden kuvilla (nianhua). Värikkäät kuvat esittävät usein pulleita pikkulapsia, joilla on
seuranaan erilaisia hyvän onnen symboleita. Uudenvuoden kaikkiaan pari viikkoa kestävä
festivaalikausi päättyy uuden vuoden ensimmäiseen täydenkuun iltaan ja lyhtyjuhlaan (Yuan Xiao
Jie).
Kiinalaisen kalenterin horoskooppieläimet ovat tuttuja suomalaisillekin. Kahdentoista eläimen
kalenterissa vuonna 2024 valtaistuimelle nousee kiinalaisen kulttuurin tärkeä voimaeläin
lohikäärme. Nähtäväksi jää, toteutuvatko astrologien ennustukset suurten muutosten ajasta
maailmassa tänä vuonna.

Tule mukaan vastaanottamaan lohikäärmeen vuosi Hämeenlinnassa sunnuntaina 11.2.2024 klo 12-15.
Tapahtumapaikkana on Hämeen Suoja, Palokunnankatu 12, 13100 Hämeenlinna. Tilaisuudessa on
ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla perinteistä guqin-musiikkia, jota esittää Sibelius Akatemiassa
opiskeleva Jin Oh. Ohjelmassa on kivaa tekemistä koko perheelle. Voit valmistaa kotiin
onnenamuletin tai askarrella hienon lohikäärmelyhdyn ja maistella kiinalaisia makuja kahvilassa.
Lahjapuodista löydät mieluisia lahjaideoita vaikka lähestyvän ystävänpäivän yllätyksiin.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Työpajoissa materiaalimaksu. Tapahtuman järjestää Panda Suomi-
Kiina ry.

Irene Wai Lwin Moe

Kirjoittaja on Aasian taiteisiin ja kulttuureihin erikoistunut taidehistorioitsija ja  kulttuuriantropologiaan ja Japaniin ihastunut tietokirjailija, joka harrastaa innokkaasti elokuvaa ja jolla on vuosikymmenten rakkaussuhde Bollywoodiin.