Jazz Suomi 100 – sata vuotta svengiä, yhteisöjä ja rohkeaa uusiutumista
Jazz Suomi 100 – sata vuotta svengiä, yhteisöjä ja rohkeaa uusiutumista
Suomalainen jazz elää ja hengittää vahvemmin kuin koskaan. Sen tekijät ovat kansainvälisesti arvostettuja huippumuusikoita, ja kenttä on tyylillisesti rikkaampi ja moniäänisempi kuin aiemmin. Vuonna 2026 tätä kaikkea juhlitaan laajasti, kun vietetään Jazz Suomi 100 -juhlavuotta – sadan vuoden mittaista matkaa siitä hetkestä, kun jazz symbolisesti saapui Suomeen ja alkoi muovata koko maan musiikkikulttuuria.
Juhlavuosi nostaa esiin kotimaisen jazzin historian, nykypäivän ja tulevaisuuden. Samalla se muistuttaa jazzin yhteiskunnallisesta merkityksestä ja laajasta vaikutuksesta suomalaiseen populaarikulttuuriin. Vuoden aikana eri puolilla Suomea kuullaan sekä jazzin perinteitä kunnioittavia että rohkeasti tulevaisuuteen katsovia esityksiä – klubeilla, konserttisaleissa, festivaaleilla ja uusissa, yllättävissäkin ympäristöissä.
Historiaa kunnioittaen, tulevaisuuteen katsoen
Vuonna 2026 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun jazz rantautui Suomeen symbolisesti höyrylaiva Andanian mukana 4. kesäkuuta 1926. Tämä hetki on jäänyt suomalaisen jazzhistorian merkkipaaluksi: amerikkalaisen jazzin improvisaatio, rytmiikka ja uusi soittotapa tekivät lähtemättömän vaikutuksen suomalaisiin muusikoihin.
Juhlavuonna tätä historiallista hetkeä muistetaan laajasti. Useat klubit, festivaalit, orkesterit ja konserttipaikat huomioivat Jazz Suomi 100 -teeman ohjelmistoissaan. Andanian rantautumisen vuosipäivänä 4.6. julkaistaan myös suomalaisen jazzin historiaa käsittelevä verkkosivusto, joka kokoaa yhteen sadan vuoden mittaisen tarinan artisteista, ilmiöistä ja yhteisöistä.
Jazz muuttaa Suomea – varhaisista vaikutteista omaksi ääneksi
Jazzin varhaisessa suomalaisessa historiassa keskeinen hahmo oli saksofonisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski, joka jäi Suomeen useiksi vuosiksi ja vaikutti ratkaisevasti 1930-luvun merkittäviin orkestereihin, kuten Ramblersiin ja Dallapéhen. Yhdessä Rytmi-Poikien kanssa nämä yhtyeet loivat perustaa suomalaiselle jazzille – ja samalla koko kevyen musiikin kehitykselle. Vuonna 1934 perustettu Rytmi-lehti syntyi juuri tästä ilmapiiristä ja kytkeytyi vahvasti jazzin varhaiseen nousuun.
1930-luvun lupaava kehitys katkesi sotavuosiin, mutta sodan jälkeen jazz löysi tiensä nopeasti takaisin. Ravintolat täyttyivät musiikista, ja vuonna 1945 käynnistyneet orkesterikilpailut nostivat esiin lukuisia muusikoita, joista monet tekivät pitkän ja merkittävän uran. Kilpailuja järjestivät jazzharrastajien perustamat yhdistykset, ja jazz oli niiden keskiössä.
1950-luvulla tanssimusiikki ja iskelmä nousivat valtavirtaan, mutta jazz vaikutti vahvasti niiden muotoutumiseen. Monet aikakauden suuret nimet, kuten Brita Koivunen ja Laila Kinnunen, kasvoivat jazzin parissa, ja jazzin estetiikka sulautui osaksi suomalaista populaarimusiikkia.
1960–70-luvut: rakenteet syntyvät, jazz kansainvälistyy
1960-luvulla esiin nousi muusikkosukupolvi, joka vaikuttaa suomalaisen jazzin ytimessä yhä tänäkin päivänä. Samalla syntyivät keskeiset rakenteet, jotka tukevat jazzkenttää edelleen. Suomen Jazzliitto perustettiin vuonna 1966, ja samana vuonna käynnistyi Pori Jazz, yksi Euroopan vanhimmista jazzfestivaaleista.
1970-luvulla yhä useampi suomalainen muusikko pystyi toimimaan jazzin parissa ammattimaisesti. Kansainväliset yhteydet vahvistuivat, ja suomalainen jazz alkoi profiloitua omaleimaisena, korkeatasoisena ja pelottomasti kokeilevana taiteenlajina.
Koulutus ja instituutiot mahdollistivat kasvun
Pitkään jazzin soittaminen Suomessa perustui itseopiskeluun ja mestari–kisälli-perinteeseen. Käännekohta koettiin 1970-luvulla Pop & Jazz Konservatorion perustamisen myötä. Vuonna 1983 käynnistyi jazzin maisteritasoinen koulutus Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, mikä vakiinnutti jazzin aseman osana korkeatasoista musiikkikoulutusta.
Vuonna 1975 perustettu UMO Helsinki Jazz Orchestra on tarjonnut keskeisen foorumin suomalaisille säveltäjille ja soittajille sekä mahdollistanut yhteistyötä kansainvälisten huippuartistien kanssa. UMO on ollut – ja on yhä – yksi suomalaisen jazzin tärkeimmistä käyntikorteista maailmalla.
Jazz tänään: huipputason taidetta, hauraat rakenteet
Tänä päivänä suomalainen jazz on taiteellisesti vahvaa ja kansainvälisesti arvostettua. Samalla sen toimintaedellytykset ovat monin paikoin hauraat. Jazz kuuluu kuitenkin laajasti suomalaisessa arjessa: klubien ja festivaalien lisäksi jazzmuusikot soittavat televisio-ohjelmissa, pop-artistien taustayhtyeissä ja sinfoniaorkestereiden solisteina. Tämä kertoo muusikoiden poikkeuksellisen monipuolisesta ammattitaidosta ja jazzin kyvystä mukautua ja vaikuttaa eri konteksteissa.
Vapaaehtoisten voimin ympäri maan
Yksi suomalaisen jazzin erityispiirteistä on sen vahva ruohonjuuritason toiminta. Jazz soi ympäri Suomen pitkälti vapaaehtoistoimin toimivien paikallisten jazzyhdistysten ansiosta. Nämä yhteisöt ovat vuosikymmenten ajan tuoneet yleisöjen ulottuville kansainvälisen tason jazzia ja olleet korvaamaton osa kotimaisen jazzin kehitystä.
Suomen Jazzliiton puheenjohtaja Jari Perkiömäki tiivistää juhlavuoden ytimen näin:
”Suomalaisen jazzin voima tulee muusikoista ja yhteisöistä, jotka ovat pitäneet sitä yllä jo sata vuotta. Jazz Suomi 100 -juhlavuosi on muistutus siitä, miten ainutlaatuisen tradition varassa seisomme – ja kuinka uusi sukupolvi vie tätä musiikkia rohkeasti uusiin suuntiin.”
Jazzin supervuosi 2026
Jazz Suomi 100 -juhlavuosi osuu poikkeukselliseen hetkeen: useat keskeiset toimijat viettävät samalla omia merkkivuosiaan. Jazzkerho -76 Joensuussa juhlii 50 vuotta, April Jazz 40 vuotta, Suomen Jazzliitto ja Pori Jazz 60 vuotta, ja UMO Helsinki Jazz Orchestra 50-vuotista historiaansa. Syystäkin voidaan puhua jazzin supervuodesta.
Jazz Suomi 100 kutsuu kaikki mukaan
Suomen Jazzliiton koordinoima Jazz Suomi 100 -kampanja kutsuu koko suomalaisen taide- ja kulttuurikentän juhlimaan. Vuoden aikana järjestetään kymmeniä tapahtumia, jotka kootaan Jazz Finland -tapahtumakalenteriin. Ohjelmassa on konsertteja, keskusteluja, kiertueita, showcase-tapahtumia ja koko perheelle suunnattuja elämyksiä.
Jazz Suomi 100 ei ole vain katsaus menneeseen. Se on elävä todiste siitä, että suomalainen jazz on edelleen liikkeessä – yhteisöjensä varassa, rohkeasti uudistuen ja tulevia sukupolvia inspiroiden
Jazz Suomi 100 -kampanja kutsuu koko kulttuurikentän mukaan
Suomen Jazzliiton koordinoima Jazz Suomi 100 -kampanja kutsuu koko suomalaisen taide- ja kulttuurikentän juhlimaan kotimaista jazzia. Vuoden aikana järjestetään eri puolilla Suomea useita kymmeniä juhlavuositapahtumia, jotka kootaan Jazz Finland -tapahtumakalenteriin. Juhlavuoden jo julkaistuun ohjelmaan kuuluu muun muassa:
30.1. Valo – Aili Ikosen & Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konsertti
2.2. Jazz Suomi 100: Eero Koivistoinen 80-v. Kotkan East Coast Jazz Clubilla
6.–12.2. Sörkka svengaa -musiikkinäytelmä Musiikkiteatteri Kapsäkissä
11.2. Jazz Suomi 100: Raoul Björkenheim 70-v. -juhlakonsertti Korjaamolla
5.–13.3. Luotsi-yhtyeen Jazz Suomi 100 -jamikiertueella soi suomalaiset jazzoriginaalit
5.–6.3. Jazz Suomi 100 -keskustelutilaisuudet SavoyJAZZFestissa
6.3. Turku Jazz Festival: Jazz Suomessa Nyt! – Mikko Innanen & Juhlayhtye
10.3. Oulun Musiikkijuhlat: Sointi Jazz Orchestra: Jazz Suomi 100 + Hassan Maikal
26.3. Jyväskylä Sinfonia & Ilmavoimien Big Band & Iiro Rantala: All That Jazz
26.3. Sointi Jazz Orchestra: Jazz Suomi 100 vuotta! -konsertti Malmitalolla
21.–23.4 Jazz Suomi 100 – kansainvälinen showcase April Jazzeilla Espoossa
24.4. Turku Jazz Orchestra & Joonatan Rautio: Finnish Songbook
30.4. UNESCOn kansainvälinen jazzpäivä
4.6. julkaistava suomalaisen jazzin historiaa esittelevä verkkosivusto
1.7. Jyväskylän kesän avajaiskonsertti: Aili Ikonen & Seela Sella
Lukuisat paikalliset klubit ja konserttipaikat ympäri Suomen omistavat ohjelmistojaan juhlavuodelle, ja keskeiset jazzfestivaalit April Jazzista Pori Jazziin huomioivat sen omassa tarjonnassaan. Juhlavuoden uutta ohjelmaa julkistetaan jatkuvasti Jazz Finland -tapahtumakalenterissa