Hauhon musiikkijuhlien historian ensimmäinen kirjastokiertue-työpaja alkoi 10.6.2024
Lammin kirjastosta , jatkui Tuuloksen kirjastoon ja sieltä Hauhon kirjastoon.

Työpajatyyppisessä tapahtumassa soittajat kertovat soitettavasta kappaleesta, säveltäjästä
ja soittimista, myös säveltäjille tyypillistä teemoista.
Kirjastokiertue oli suunnitteilla jo muutamia vuosia sitten, mutta korona siirsi tapahtumaa
tähän kesään.
Musiikin Maistiaisia ja musiikkitietoutta meille tarjoilivat Eriikka Maalismaa, viulu, Pisku
Ristiluoma, alttoviulu ja Mikko Ivars, sello .

Kaikki kolme muusikkoa ovat vuosia soittaneet eri orkestereissa ja kokoonpanoissa, ovat
monipuolisesti ja avarakatseisesti musiikkia tekeviä soittajia.
Eriikka Maalismaa vaihtoi Helsingin kaupunginorkesterin viulistin hommat freelancerin
monipuolisiin ja haastaviin projekteihin kansainvälisissä orkestereissa ja kotimaassa monen
monissa kokoonpanoissa.

Pisku Ristiluoma soittaa Tapiola Sinfonietassa (entinen Espoon kaupunginorkesteri),
aiemmin hän on soittanut oopperan orkesterissa ja RSO:ssa , myös
Barokkiorkesterissa periodeisoittimella.

Mikko Ivars soittaa RSO:ssa ja on myös soittanut Oopperan orkesterissa ja monissa
monissa projekteissa ja kokoonpanoissa.

Alkuun kuulimme osan Bachin Goldberg muunnelmista . Bachin yhteydessä puhuttiin myös
fuugasta, joka oli aikoinaan säveltäjien mestarinäyte, sillä hiukan kilpailtiin ja ansaittiin
kunniaa ja mainetta, joskus soittajat intoutuivat fuugan lumoihin, niin etteivät saaneet soittoa
loppumaan.

Musiikillisia näytteitä saatiin myös Sibeliukselta ja Kaija Saariaholta, kummankin heille
ominaiset elementit tulivat kuuluville.

Kappaleiden jälkeen palattiin aiheeseen ja sulavasti jatkettiin seuraavaan
säveltäjään, Tämä on oivallinen tapa tuoda klassista musiikkia helposti lähestyttävällä tavalla
ymmärrettäväksi ja karistaa siitä tietynlainen juhlallisuus.

Pisku Ristiluoman löytö oli säveltäjä Emmy Wegenerin kappale 1925-luvulta. Wegener
(1901-1973) oli hollantilainen säveltäjä, viulisti ja runoilija, jonka äiti sävelsi myös.
Kummatkin omalla aikakaudellaan harvinaisuuksia.
Naiset säveltäjinä eivät olleet
edustettuina musiikkimaailmassa vielä pitkälle 1900-luvulle tultaessakaan.

Ranskalainen säveltäjä Jean Cras(1879-1932) oli varsinaiselta ammatiltaan merikapteeni ,
mutta hän oli myös säveltäjä, joka teki lähinnä kamarimusiikkia, häneltä saatiin kuulla
hauska “monikansallinen “ kappale. johon oli tarttunut tunnelmia
merimiehen matkoilta muun muassa Kiinasta.

Todellisen ensiesityksensä tällä kokoonoanolla sai Henry Purcellin (1659-1695) Fantasian, jota kolmikko ei ollut milloinkaan aikaisemmin
soittanut yhdessä, edes harjoitellessaan.

Väliin Mikko Ivars kertoi soittimista, muun muassa, että instrumentit valmistetaan käsityönä, rakentaminen voi kestää 6 kuukautta ja
enemmänkin, mikä näkyy niiden hinnassa.

Saimme kuulla soittajien rekrytoinnista orkestereihin ja kuinka sulaudutaan
uuteen orkesteriin ja soittajiin joiden kanssa ei olla ennen soitettu. Valtavan paljon
tietoa musiikista, soittamisesta, orkestereista ja tyylilajeista. Tällaista klassisen musiikin käytäntöjen avaamista on virkistävää kuulla ja Hauhon Musiikkijuhlien konserteissa ja työspajoissa usein kuuleekin.

Mielestäni kirjastot ovat oivallinen paikka esittää klassista musiikkia ja tuoda sitä saavutettavaksi. Vaikka osallistujia ei monia paikalla ollutkaan, on tärkeää tehdä vastaavia kiertueita tulevaisuuden mahdollisuuksien vuoksi. Kun kirjastojen monipuoliseen tapahtumatarjontaan totutaan, ihmiset löytävät niihin paremmin, myös pitäjissä.

Toivon Hauhon
musiikkijuhlien järjestävän vastaavia kiertueita myös tulevina vuosina. Musiikin ja erityisesti
klassisen ymmärtäminen mataloittaa konsertteihin menemisen kynnystä ja vapautta, jolla musiikkia saa kokea. Siellä voi jopa
purskahtaa itkuun, kuten eräässä konsertissa vierustoverini itki Sibeliuksen viulukonserttoa,
koska se soi niin kauniisti.

Konserttien lisäksi kirjastoissa järjestetään laajasti eri kulttuurin alueiden tapahtumia kuten
kirjailijatapaamisia, lasten satutunteja, musiikkitapahtumia ja taiteilijavierailuja. Kirjasto on
monien ihmisten ainoa henkireikä erityisesti tällaisina taloudellisen ahdingon aikoina , jolloin
kaikkea kurjistetaan.

Kirjasto on keskeinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä ja sivistyksen
tyyssija. On surullista kuulla vuodesta toiseen kirjastolaitoksen kurjistamisuutisia, jopa
lakkautusuhittelua, sivukirjastoja on jo lopetettu vuosien varrella ja kirjastoautoja
vähennetty. Toivottavasti kaupunkimme ei kajoa kirjastoihin suuressa säästämisen innossaan.

Vielä ehtii kahtena päivänä tähän viehättävään musiikin työpajaan, Hauhon musiikkijuhlia
odotellessa.
Hauhon musiikkijuhlat 3.-6.7.2024
Musiikkijuhlien konsertteja on Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Hauholla
https://www.hauhofestival.fi/
kulttuurimedia.fi