Tähän aikaan vuodesta useat matkailukohteet ovat kiinni, tapahtumia on vähän. Silti, matkailu on kirjoittamisen arvoinen aihe, vuosisadasta toiseen.

Täten kirjasin muutamia isoimpia matkailutapahtumia 400 vuoden ajalta. 

Kaunis kaupunkimme täyttää 19.1.2024 385 vuotta, alueella on vieraillut matkailijoita paljon kauemmin. On ollut hyväntahtoisia ja pahantahtoisia vierailijoita ja valloittajia, Ruotsin kuningas omisti meidät ja lahjoitti Hämettä suosikeilleen päivän “pörssikurssin” mukaan, linnanherrat vaihtuivat, toiset luonnollisesti, toiset ilman päätä.

 Ruotsin herroja ja rouvia vieraili luonnollisesti eniten kaupungin alkuvaiheissa, novgorodilaisia käväisi muutamaan otteeseen miekkoja kalistelemassa, venäläiset olivat pitkän ajan turisteja, jättivät myös jälkensä kaupungin rakennuskantaan.

Tunnetuimmat matkailijat ovat jääneet elämään katujen nimissä kuten Birger Jaarli ja Pietari Brahe, molempia on kiittäminen linnamme ja kaupunkimme olemassaolosta.

Rahaa ei aina kertynyt kaupungin kassaan, vaikka matkailijoita houkuteltiin,Pietari Brahen toimesta  rakennettiin raatihuone torin varteen. Piti myös saada erilaisia elinkeinonharjoittajia kaupunkiin tuottamaan tavaroita ja palveluita matkailijoille.

 Vielä  200 vuotta myöhemmin, 1860-luvulla puuttuivat katuvalot ja kadut olivat kuraisia mutapeltoja. Rautatieasemalta keskustaan eivät päässeet edes vossikat* mudassa kulkemaan, hevoset liukastelivat ja matkalaiset joutuivat polviaan myöten kahlaamaan kurassa ja pimeydessä, mikäli sattuivat tulemaan pimeän aikaan junalla. Kuraa tietysti oli myös valoisaan aikaan.

Tapahtumatuotantoa edustivat lähinnä markkinat, silloin oli kaupunki täynnä väkeä ja rahaa jäi myös kaupungin kassaan.

Silloin 1860-luvulla kaupungissa oli megatapahtuma, kun Aleksanteri II vieraili kaupungissa. Senaikainen julkkis veti kaupungin täyteen väkeä , tienvarret pursuivat , liput liehuivat ja hurraahuudot kaikuivat. Köyhä kansa oli rakentanut riemukaaren näköisen juhlaportin keisarille, joka sittemmin kiitti alamaisiaan suuresta rakkauden osoituksesta hänen korkeuttaan kohtaan.  

Seuraava isompi tapahtuma oli vuoden 1952 olympialaiset, keisarit olivat kaatuneet, valtakunta itsenäistynyt,sodat sodittu ja toinen megatapahtuma saatiin kaupunkiin.

Vuoteen 2024 mennessä saatiin linnan ympäristö uuteen uskoon ja parempaan loistoon, kuin 400 vuotta sitten. Rantareitti on kaunis ja hoidettu, linnanpuistossa järjestään hienoja tapahtumia, on Kantolan tapahtuma-alue, vanhat teollisuuskiinteistöt ovat saaneet uuden elämän, katuvalot valaisevat koko kaupunkia ja kadut ovat päällystettyjä. 

Rautatieasemalta pääsee kuivin jaloin ja valaistuksessa keskustaan ja vossikan virkaa hoitavat “uberit” saavat helposti kyyditettyä matkustajia.

Pietari Brahen toivomia elinkeinonharjiottajia on saatu kaupunkiin palvelemaan matkailijoita ja kaupunkilaisia.

Meillä on kaikki valmiina – tervetuloa matkailijat – Hämeenlinna odottaa!

*vossikka= henkilöliikennettä hevosvaunuilla ja talvella reellä hoitava vuokra-ajuri, autoja käyttävän taksiliikenne edeltäjä(Wikipedia)