Lauantaina 13.7.2024 vietettiin ensimmäistä Afro Häme music festivaalia eli AHM festiä Linnanpuistossa. Omassa genressään ja pieneksi, pienellä budjetilla tuotetuksi hyvän mielen tapahtumaksi tämä oli hieno avaus. Tällaiselle uudelle ilmaisfestivaalille toivomme ehdottomasti jatkoa ja ennen kaikkea jatkoa myös sille innolle ja palolle, jolla tällaisi tapahtumia tehdään! Koskaan ei tiedä mihin ne voivat johtaa, kun sinnikkäästi jatkaa hyvin aloitettua työtä.

Tämä tapahtuma oli kiinnostava ja mm. äänentoistoon oli panostettu, muun muassa siitä kiitokset Hämeenlinnan kaupungin myöntämälle tapahtumatuelle. Paikalla oli Torvisen Showtekniikan paikallinen ääniteknikko, joka tunnetusti osaa hommansa.

Esiintyjät olivat kiinnostavia ja monipuolisia, vaikka noottia voisimme antaa siitä, että montaakaan kappaletta ei soitettu loppuu saakka. Tämä koski lähinnä DJ musiikkia sekä rap-artistien kappaleita. Genreä tuntemattomalle, tämä oli hämmentävää.

Illan lopussa saimme myös nauttia kahdesta hurmaavasta twerkkaajasta, jotka sheikkasivat varsin taitavasti.

Tunnela yleisössä oli innostunut ja monet tanssivat letkäen musiikin tahtiin selkeästi nauttien afrobiittien letkeydestä.

Enne tapahtumaa kiinnitimme huomiota Festivaalin kryptiseen mainontaan. Epäselvää oli kellon aika, esiintyjät ja moni muu seikka, joka usein houkuttelee ihmisiä laittamaan tapahtuma kalenteriinsa, mikäli sen sattuu huomaamaan. Moni pahoitteli jälkeenpäin, kun tapahtuma oli mennyt täysin ohi, ihan vain siksi, ettei sitä oltu huomattu missään mediassa. Tämä on kaikkien uusien tapahtumien vitsaus, markkinointi on todella hankalaa ja ihmisten tavoittaminen lähes mahdotonta silloin, kun on uusista ja pienen budjetin tapahtumista kyse. Varsinkin jos osaaminen ei painotu markkinointiin eikä ole siihen vaadittavia verkostoja.

Ohjelman mukaan päivä alkoi monipuolisella kattauksella DJ:n esiintymisiä. Pääsimme itse paikalle vasta klo 14, kun Sambakulkue lähti Torilta tanssimaan kohti linnanpuistoa. Kulkue oli ilahduttava ja puvut tietenkin upeita.

Sattuipa niin, että mukanamme oli Hämeenlinnassa residenssissä työskentelevä brasilialainen taidemaalari Kelyne Reis, joka tietysti kertoi taustaa Sambakarnevaaleista. Hänestä oli ilahduttavaa nähdä, miten suomalaiset tekevät Sambakulkueen, hän kun on itse niissä myös nuorena esiintynyt, eri kokoisissa tosin. Hämeenlinnan kulkueessa oli parisenkymmentä tanssijaa ja yleisöä oli ehkä saman verran. Rio De Janeirossa, Kelynen kotikaupungissa, yleisöä on 2 miljoonaa ja esiintyjiä useampi tuhat. Kuitenkin meidän pieni kulkueemme sai hänetkin iloitsemaan ja tanssimaan mukana. Ei se koko, vaan se tarkoitus, ilo ja into!

Juttu jatkuu kuvien jälkeen..

Kun saavuimme Linnanpuistoon, oli harmiksemme väkeä todella vähän. Puiston täytti kuitenkin ihana tuoksu, joka leijaili kahdesta ruokakojusta, joissa myytiin toinen toistaan herkullisemman oloisia ruokia. Harmiksemme emme ehtineet ruokia testata mutta toivomme, että ensi vuonna asia korjaantuu. Pidämme nimittäin kiinni siitä, että tapahtuma luvattiin järjestää ensi vuonna uudelleen!

Väkikadosta huolimatta tapahtuma oli mukava ja lämminhenkinen. Tällaisille monikulttuurisille hyvän mielen ja yhteisöllisyyden tapahtumille, joiden pyrkimys on luoda muun muassa turvallista tilaa kaikkien kulttuurien edustajille, on todellakin tilausta.

Pienet vaihtoehtofestarit ovat kansalaisaktivismia parhaimmillaan, oli kyse monikulttuurisuudesta tai alakulttuurista. Hämeenlinnassa nimittäin pieniä festivaaleja ja konsertti-iltoja on järjestetty vuosikymmenten ajan pienellä budjetilla. Kulttimaineeseen noussut Hämeenlinnalainen Roctum muun muassa esitteli paikallisia bändejä ja tietysti omaa tuotantoaan vuosien ajan Roctum festeillä, jotka painottuivat punkkiin ja trashmetalliin. Virkistävää hevimättöä tarjoili entisen kulttuuritukun tiloissa (tai Verkatehtaan alueella) omanlainen porukkansa, johon kuului puskaradion mukaan mm. Sykäys-yhtyeen jäseniä ja monia muita aikamme legendoja.  Positiivinen muutos aiempiin on, että tapahtuma oli päihteetön ja se kuitenkin sai kaupungilta useamman tuhannen euron rahoituksen, mikä mahdollisti monia asioita kuten kunnollisen äänentoiston.

Tapahtumaa ei tietenkään voi suoraan verrata entisaikojen vaihtoehtofestareihin, mutta yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, vaihtoehtoisen musiikin, elämäntavan tai tyylin esiin nostaminen ja erilaisten ihmisten törmäyttäminen olivat myös silloin tapahtumien tavoitteena, vaikka ei niistä ehkä niillä nimillä silloin puhuttu.

Perinne siis vaihtoehtoisille festivaaleille on Hämeenlinnassa vahva.  Kanava niiden markkinointiin, löytämiseen ja yhteiseen innostukseen pitää vain löytää. Ennen se oli juliste lähikaupan tuulikaapissa. Me tietysti Kulttuurimediassa toivomme, että voisimme olla osa tätä kanavaa, että meitä seuraamalla tapahtumat tavoittaisivat kävijänsä. Varsinkin ne pienet ja innolla tehdyt kaikille avoimet tapahtumat.

Lisää aiheesta muualla:

Facebookin Afrohäme ryhmä

Hämeen Sanomissa :

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/6531943

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/6981932