Kulttuurin parantava voima

Suomalaisten kansalaisopistojen, työväenopistojen ja nuorisoseurojen harrastustoiminta on säilyttänyt asemansa jo yli vuosisadan ajan kansalaisten kulttuuritaitojen opettajana ja ylläpitäjänä. Erityisesti kansalaisopistot tarjoavat nykyisin monipuolista kulttuuriopetusta eri aloilla ja mahdollistavat harrastamisen kaikenikäisille.
Vaikeiden kriisien aikana kulttuuri on ollut tärkeä hyvinvoinnin lähde. Musiikki, teatteri ja kuvataide ovat auttaneet ihmisiä selviytymään vaikeista ajoista ja tuoneet lohtua arkeen. Nykyisin kulttuuri nähdään myös osana huoltovarmuutta, sillä se ei ole pelkkää viihdettä, vaan tärkeä voimavara, joka auttaa säilyttämään toimintakykyä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä poikkeusoloissa.
Soittamisen ja laulamisen harrastamisessa yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa. Musiikki tuo elämään uusia sosiaalisia suhteita, vahvistaa itsetuntoa ja avaa ovia musiikin maailmaan. Harrastuksen myötä opitaan oman soittimen hallintaa, tutustutaan sävelten kiehtovaan maailmaan ja opetellaan nuotinlukua. Samalla karttuu myös yleinen musiikillinen sivistys.
Osaamisesta, pitkäjänteisestä harjoittelusta ja tekemisen ilosta on syntynyt Vanajaveden Opiston soittoryhmä Vopparit. Parolan Juteinitalossa järjestettiin 29.4.2026 Voppareiden 10-vuotisjuhlakonsertti, joka tarjosi yleisölle lämminhenkisen ja monipuolisen musiikkielämyksen.
Soittoryhmä sai alkunsa soitto-oppilaiden yhteisestä musisoinnista, ja toiminta on jatkunut aktiivisena kaikki nämä vuodet. Harrastajat ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen: oman osaamisen kehittämiseen ja yhdessä tekemisen iloon. Talvikaudella Vopparit harjoittelevat maanantaisin puolentoista tunnin ajan Vanajaveden Opiston tiloissa Jaakonkadulla.
Lukuvuonna 2025–2026 ryhmässä oli mukana 17 soittajaa, joista 15 osallistui juhlakonserttiin. Kokoonpanossa oli kolme lyömäsoittajaa, kaksi viulistia, sellisti, huilisti, klarinetisti, yksi sekä huilua että klarinettia soittava muusikko, sähköbasisti, kaksi sähkökitaristia sekä viisi akustisen kitaran soittajaa.
Konsertin ohjelmisto rakentui sekä Voppareiden että laulunopiskelijoiden ehdotusten pohjalta. Sovituksia suunniteltiin ja kokeiltiin yhdessä harjoituksissa, minkä jälkeen ryhmän ohjaaja Terho Asikainen kirjoitti eri soitinten stemmat nuoteiksi kokoonpanon tarpeiden mukaan.
Ohjelmisto oli monipuolinen ja kiinnostava. Orkesteri soitti komeasti ja laulajat esiintyivät vakuuttavasti – kokonaisuus oli valloittava. Illan aikana kuultiin 13 kappaletta, joista erityisesti muutama jäi mieleen. John Lennonin ja Paul McCartneyn When I’m 64 avasi konsertin raikkaasti ja onnistuneella sovituksella. Georg Otsin tunnetuksi tekemä Rakastan elämää soi orkesterin täydessä voimassa vaikuttavasti. Bo Kaspersin Undantag Terho Asikaisen tulkitsemana oli herkkä ja koskettava esitys. Juha Vainion Ääretön aava on ympärilläin kunnioitti hienosti alkuperäisen kappaleen tunnelmaa, ja vanha lattariklassikko Besame Mucho esitettiin näyttävästi espanjaksi, kuten kappaleeseen kuuluu.
Kaikki esitykset olivat huolellisesti harjoiteltuja, taitavasti sovitettuja ja varmoin ottein esitettyjä. Kymmenvuotisjuhlakonsertti ansaitsee täydet pisteet – bravo, Vopparit!
Yleisö olisi kuitenkin mielellään kuullut vielä encorenkin. Sitä taputettiin innokkaasti, mutta tällä kertaa ylimääräistä numeroa ei saatu. Ehkä seuraavassa konsertissa.
Voppareiden ohjaaja Terho Asikainen on musiikkipedagogi, esiintyvä kansanmuusikko, viulisti ja säveltäjä.
Konsertin ohjelma:
- When I’m 64 – Seppo Puumalainen
- Elämän kutsu – Liisa Haverila ja Marja Strömmer
- Hillitön elämä – Petteri Ijäs
- Anna mulle tähtitaivas – Ilona Seppänen
- You Light Up My Life – Anja Jalokinos
- Rakastan elämää – Seppo Puumalainen
- Nostalgia – Saija Ala-Hannula, Jonna Kokkonen, Venla Naumanen ja Tiina Salmela
- Undantag – Terho Asikainen
- Meri (La Mer) – Kati Kortelainen
- Ääretön aava on ympärilläin – Jukka Saari
- Muisto vain jää – Jan Blomqvist
- Besame Mucho – Teemu Väisänen
- Ohikiitävää – Ari-Pekka Koponen


