Megasakki: Hei hai, hui hai

Megasakki on Emma- palkittu lastenmusiikkiyhtye, joka tarjoilee lapsille ja perheille parasta rytmimusiikkia, aina soulista ja funkista RnB:n kautta hiphoppiin. Lupaavat että kaikenikäiset pyllyt nousevat penkistä, joten kulttuurikyylä asetti ahterinsa koekaniiniksi ja uunituoreen levyn soimaan. (Tässä kohtaa mainittakoon, että levysoitin löytyi vain autosta, joten kuuntelu on suoritettu liikenteessä, eikä pylly siten konkreettisesti ole voinut nousta istuimesta, vaikka tahtotila olisikin läsnä ollut. )
Lastenmusiikki tuo ensimmäisenä mieleen yliartikuloidun, teennäisen, viiltävän terävällä äänellä esitetyn yksinkertaisen lällätyksen, joka saa kohderyhmänsäkin irvistämään. Mistä lie tämä mielikuva syntynytkään, sitä en osaa sanoa, mutta hyvin vahvana se leijaili ilmassa, kun työnsin Megasakin soittimen kitaan ja ryhdyin kuuntelemaan. Olin hyvin yllättynyt, kun levyn ensimmäinen ralli lähti soimaan, eikä se ollut miltään osin sitä, mitä lastenmusiikilta ennakkoluuloisessa päässäni odotin. Hei hai, hui hai, levyn nimikkokappale on riemastuttava, trooppisen rytmikäs ja taitavasti tehty ralli. Kaukana siitä, miltä olin kuvitellut lasten musiikin kuulostavan. Hailaulu soljui karibialaisittain keinuvin rytmein ja kyllä, ahteri olisi noussut penkistä, jos olisi voinut. Sanoitukset olivat oikeastaan ainoa merkki siitä, että kyseinen ralli on erityisesti lapsille suunnattu. Tosin, kyllähän hirmuinen hai, joka vaanii sukkelaa mustekalaa, uppoaa aikuisiin varmasti siinä missä lapsiinkin. Miksei uppoaisi.
Nimikkobiisiä seurasi litania toinen toistaan ilahduttavampia, taidokkaita, kekseliäitä ja ennen kaikkea aivan erilaisia kappaleita. Laidasta laitaan, kulunut, mutta sopiva ilmaus tähän. Tämä monipuolisuus oli erityisen positiivinen piirre levyllä, yhden biisin loputtua, et voinut lainkaan aavistaa mitä seuraavaksi tulee. Tämä toimi loistavasti allekirjoittaneen kohdalla ja voin kuvitella, että lapset ilakoivat vähintään yhtä paljon yllätyksistä. Aivan erityisen yllättävä kappale levyllä oli Bongopottu, suosittelen sitä vahvasti niin lapsille kuin aikuisillekin.
Riemastuttavat sanoitukset ansaitsevat myös erityismaininnan, niissä oli sisältöä, tarinoita, taitavaa sanankäyttöä, eikä niissä sorruttu yksinkertaiseen toistoon ja hokemiin. Roskarotan Reggae, esimerkiksi, innoittanee epäilemättä pikkuihmisiä kiikuttamaan roskat roskikseen ja Iskä harrastaa, nostaa taatusti hymyn kasvoille, niin itsensä sanoituksista tunnistaville iskämiehille kuin heidän jälkikasvulleenkin. Puhumattakaan puolisoista.
Hei hai, hui hai on sellainen lastenlevy, jonka laittaa mielellään soimaan. Itse kuuntelin levyn ylhäisessä keski-ikäisessä yksinäisyydessäni, takapenkillä melskaavien lasten vartuttua jo ajat sitten aikamiehiksi, mutta mikäli takapenkki olisi ollut pienihmisten miehittämä, uskon vakaasti, että melske olisi lakannut ja kuunteleminen alkanut. Megasakin tuotosta voisi siis kuvailla aikuisystävälliseksi lastenmusiikiksi. Ja vaikka ne omat itiöt ovatkin jo aikamiehiä, aion silti soittaa heille tämän. Veikkaan että Bongopotusta tulee myös heidän suosikkinsa.
5/5
Riikka Keränen/Tea Telepaatti – laulu
Elina Arlin/Säihky Suojeluskeiju – laulu
Anssi Tirkkonen/Aake Aikapoika – rummut, elektroniikka
Vesa Ojaniemi/Arvo Tarkka – basso, laulu, elektroniikka