Martti Töttölä, paljasjalkainen hämeenlinnalainen.
Teatteriohjaaja mm. Hämeenlinnan kaupungin teatteri, Hämeenlinnan kesäteatteri, Loosi 84 ja omaa tuotantoa.
Paikallispolitiikassa Vihreiden listoilla, toiminut kaupunginvaltuuston jäsenenä, Työsykkeen hallituksessa, lautakunnissa ja kaupunginvaltuustossa.
Tunnetaan äkkipikaisena, jääräpäisenä ja suorasanaisena. Vaalii vanhoja arvoja ja vastustaa mm. etäkokouksia.
Tavataan usein miesporukassa aamukahvilla ja anniskeluravintoloissa sekä siellä, missä on ilmaista ruokaa.

——————————————————————————————————————————————————————————————————–

Istuin Suisto klubin terassille teeni kanssa odottamaan Töttölää. Mielessäni piili pieni pelko, sillä olin juuri muutama päivä aiemmin julkaissut arvostelun hänen näytelmästään Misterman – kaikkitietävä.
Kaikilla taidekentän toimijoilla ei ole positiivinen suhde kritiikkeihin, joten koskaan ei tiedä, millä mielellä teksti on luettu ja hän kun kuvaa myös itse itseään möläyttelijänä, joka on itkettänyt kymmeniä näyttelijöitä, huoleni ei ollut täysin aiheeton.

Keskustelumme alkoi nopeasti ja  hän kertoi, että miesporukan aamukahvilla Cafe Kukossa oli ollut puhe kritiikeistä yleisesti. Hän oli yrittänyt selittää kritiikin merkityksen, mutta muut olivat olleet sitä mieltä, että vain hyvää palautetta saa kirjoittaa.

Kyse ei ollut ollut taidekritiikistä mutta aihe kuitenkin herätti hyvää keskustelua, joka jatkui läpi koko haastattelun.

Roskisaktivisti ja kritiikin puolesta puhuja

Lähes koko kaupunki tai ainakin Hämeen Sanomien lukijakunta tietää, missä Töttölä asuu ja missä hänen roskiksensa sijaitsee nyt ja mikä roskistilanne oli aiemmin. Ylpeys ei kuitenkaan loista Hämeenlinnan  tunnetuimman roskisaktivistin ilmeestä.

Töttölä itsekin ihmettelee, miten ei koko teatteriuransa aikana noteerattu lehtijuttujen perusteella misään mutta nyt, ”kun on tuollainen roskisjupakka, huomataan senkin edestä”. ”Kyllä ihmiset kyselee torillakin, että miten roskiksen kanssa menee, onhan sekin ihan mukavaa. ”

Mukavista keskusteluista huolimatta hän kokee, että ihmisten kanssa olisi kiinnostava jutella myös teatterista, ei vain roskiksesta. Heille sitä teatteria kuitenkin tehdään ja heidän mielipiteensä on siksi tärkeä. Samasta syystä Töttölä pitää kritiikkiä tärkeänä osana taidemaailmaa. Se voi kehittää teosta entisestään ja aina löytyy sellaisia asioita, joita ei itse ole tekijänä huomannut tai tullut ajatelleeksi.

Töttölä kuvailee hyvän kritiikin olevan sellainen, että se kannustaa kokeilemaan ja kehittämään omaa tekemistä. ”Jos teet ruokaa ja syöjät sanoo, että no joo , ihan hyvä, ei se johda mihinkään. Mutta jos ne sanookin, että joo, maistan tässä salvian, ehkä voisi lisätä sitä vielä tai että oli vähän turhan suolaista, osaat reagoida siihen ja parannat ensi kerralla” .

”Turha hymistely ei vie eteenpäin.”

Ohjaajana

Ohjaajana Töttölä pyrkii pitämään näytelmän kiinnostavana mutta silti yksinkertaistamaan esitystapaa siten, että se palvelee mahdollisimman laajaa yleisöä.  ”Mistermanin teksti oli ihan tarpeeksi vaikea itsessään. Ei olisi katsojan kannalta kiinnostavaa nostaa sen näytelmän abstraktiutta, pikemminkin koitin sitä selkeyttää”

”Urani aikana olen itkettänyt aika montaa näyttelijää. Rehellisesti sanottuna olen ollut ihan mulkku. Viisastuin kuitenkin jossain vaiheessa. Kai se kaikki oli sellaista epävarmuutta, kun ei vielä ymmärtänyt mitään. Silloin oli muutenkin sellainen Turkkamainen tapa muodissa, jonka olin omaksunut. Ohjattiin huutamalla pää punaisena ja haukkumalla.”

”Kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa näyttelijöitä alkaa turhauttaa. Siinä haukutaan ohjaaja  niin että pitää olla kova nahka, että sen kestää. Hermostuminen johtuu siitä, että näyttelijät ottaa näytelmän omakseen, katkaisevat napanuoran ohjaajaan. Paska pitää saada ulos. Sitten ohjaajan työ on ohi. ”

”Sain kenkää Hämeenlinnan teatterilta 2014. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli hieno juttu. Elämä meni samaa rataa enkä olisi varmaas enää hengissä jos olisin jäänyt. Tavallaan kiitän siitä,  itse en sitä ratkaisua olisi tehnyt. Menin siitä taitoneliölle töihin ja päivät oli yheksästä neljään. Kuin olisin päässyt eläkkeelle sillon, ei mitään paineita enää ja töistä kun pääsi, pääsi töistä oikeasti”

Tällä Töttölä viittaa siihen, että taide- ja kulttuurialoilla työpäivät ovat pitkiä ja aiempina vuosina vieläkin pidempiä. Jos edelleen usein pidetään työmäärää kohtuuttomana, voi miettiä, mitä se on ollut aikaan, jolloin aiheesta ei ole puhuttu eikä luovia aloja koskeneet monetkaan työelämän säännöt.

Politiikka

Kysyin, millainen Martti Töttölä kokee olevansa poliitikkona ja hän vastasin ensimmäisenä jonkun sanoneen: ”Töttölä on aina siellä, missä on ruokaa”. Omien sanojensa mukaan hän ei niinkään juokse ilmaisen viinan perässä vaan ilmaisen ruuan, ”se on kuitenkin aina yksi kokkauskerta vähemmän ja ”kaikki, varsinkin taiteilijat on niin raittiita nykyään”.

”Mun tapa ilmaista asioita on suora”

Paljasjalkainen Hämeenlinnalainen ajautui aluksi seurakuntanuorten puheenohtajaksi. Nopeasti hän tajusi olevansa väärässä paikassa ja löysi sittemmin poliittisen kotinsa vihreistä.  Hän kertoo lähteneensä mukaan paikallispolitiikkaan  silloin, kun ”lapsia tuli ja sitä alkoi miettiä tulevaisuutta”.

Töttölä on ollut osana Hämeenlinnalaista paikallispolitiikkaa vuosikymmenten ajan. Hän on ollut useita kausia kaupunginvaltuustossa sekä työskennellyt hallituksissa mm. koulutus- ja kulttuurilautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja yhtiöiden hallituksissa kuten Työsyke ja nyttemmin Liikuntahallit. Tällä hetkellä hän ei ole valtuustossa mutta liikuntahallien hallituspaikka on pysynyt.

”Liikuntahalleissa  on kaikkeen muuhun se ero, että se on niin lähellä ihmistä.  Kyllä porukka tulee puhumaan, että eikö nyt sitä ja tätä saada hoidettua kuntoon ja muuta siihen liittyvää.”

Töttölä on aina kokenut tekevänsä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Teatterissa taiteen keinoin ja paikallispolitiikassa poliitikan keinoin. ”Kaikissa kirjoittamissani poliittisissa julkaisuissa on kuitenkin jokin taiteellinen twisti.”

”Olen itselleni uskollinen ja jos en kelpaa niin voi voi. Muistan aikanaan, kun nykyään taas nousussa oleva Roctum- yhtye esiintyi torilla vaalien alla ja joku kysyi, että kai tuollainen loppuu sinun aikanasi? Vastasin, että ei todellakaan, tätä halutaan lisää! En tainnut saada kysyjästä äänestäjää mutta en ryhdy nuoleskelmaan.”

 ”Sen verran olen ollut mukana politiikassa, että olen oppinut, ettei mitään voi luvata. Aina saa toivoa ja yrittää mutta lupaaminen on turhaa.”

Politiikassa Töttölä on vahvimmillaan päätöksen tekijänä. Moni kanssapoliitikko tietää hänet nopeista ja joskus radikaaleistakin päätöksistä ja päätösehdotuksista. ”Se juontaa juurensa teatterilta, koska ohjaajana on tehtävä koko ajan päätöksiä. On vastuutonta jättää päätökset tekemättä, ei voi kosiskella ääniä päättämättömyydellä eikä pitkittää asioiden hoitamista. Se onko päätökset aina oikeita, onkin sitten eri asia.”

”Kaikea paskaa sitä politiikasta aina tulee. Sylettää, että täältä on lopetettu esimerkiksi musiikkiluokka ja digitaalisen elokuvan festivaali. Kävin siellä festivaalilla itsekin silloin pyörimässä, enkä ymmärtänyt poikien hommista yhtään mitään. Tuhat kävijää oli kuulemma liian vähän sellaiseen kansainväliseen festivaaliin. Ja mitä väliä jos ei itse ymmärrä mitä se sellainen on, siinä olisi ollut tulevaisuus, nythän kaikki on siellä tietokoneella”

Martti Töttölä muualla:

Roskisaktivisti Hämeen Sanomissa
Roskisjupakalle päätös Hämeen Sanomissa

Mielipide kirjoitus Hämeen Sanomissa

Juttu Mistermanista Kauipunkiuutisissa

Kaupungin kulttuuripolitiikasta