Tiitiäisen aakkoset, Kuninkaallisen nukketeatterin viimeisin lastennäytelmä
Kuninkaallisen nukketeatterin viimeisin lastennäytelmä Tiitiäisen aakkkoset sai ensi-iltansa eilen
torstaina 22.08.2024 Taidekasarmin teatterissa.
Esiintyjä: Taina Maria Savimäki
Ohjaus: Antti Kemppainen
Käsikirjoitus: Taina Maria Savimäki ja Antti Kemppainen
Runot ja lorut: Kirsi Kunnas, Tiitiäisen Tuluskukkaro
Nuket: Taina Maria Savimäki
Lavastus: Hannu Räisä
Sävellys: Iina Sihvonen
Musiikin tuotanto: Lauri Sihvonen
Muusikot: Iina, Lauri, Luukas ja Oona Sihvonen
Tarpeiston valmistus: Jasmin Yrjänne, Taina Maria Savimäki, Hannu Räisä
Näytelmän ikäsuositus 2-7 vuotiaille. Koko perheelle.
Seuraavat näytännöt:
la 24.8. klo 12.00 ja klo 14.00
la 31.8. klo 12.00
Kuninkaallinen Nukketeatteri on tehnyt uuden lastennäytelmän Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen
Tuluskukkaro kirjan lorujen ja runojen pohjalta. Näytelmä on tehty huolella ja ammattitaidolla,
lapsikatsojia kunnioittaen.
Tarina alkaa aakkosista, koska Tiitäinen menee huomenna kouluun, hänellä on omat aakkoset mukana. Tiitiäinen laittaa ne koriin valmiiksi aamua varten ja ottaa puusta omenan, lisää sen koriin ja menee sitten nukkumaan. Yöllä peikko Plättä löytää korin, luulee sitä omenakoriksi ja lähtee tekemään hilloa. Koko seuraavan päivän Tiitiäinen etsii kadonnutta koriaan ja kyselee metsän eläimiltä ,onko kukaan nähnyt hänen aakkosiaan. Matkalla hän kohtaa myyrän, ankat, leppäkertun, varikset ja vaikka mitä eläimiä. Saamiensa vihjeiden perusteella hän löytää peikko Plätän, joka on pahoillaan vietyään Tiitiäisen aakkoset.Tiitiäinen ja Plättä ystävystyvät ja ehkäpä elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka.
Aamunäytöksessä oli yleisönä päiväkodin lapsia. Oli viehättävää seurata kuinka hiljaa, arkaillen ja jännittyneinä he tulivat katsomoon. Pikkuhiljaa näytöksen edetessä lapset rentouivatja vastailivat hienosti Tiitiäisen kyselyihin.Lasten kanssa syntyi hieno dialogi,ja he kuuluivat näytelmään olennaisena osana.
Taina Savimäki ja Antti Kemppainen ovat käsikirjoittaneet runoista ja loruista hienon tarinan,
jossa Tiitiäisellä on Aakkosten kanssa ongelma.
Esityksen lavastus on yksinkertainen ja toimiva, Nukketeatterilla on yleensäkin oivaltavat ja
loppuun saakka mietityt lavastusratkaisut. Niissä pitää tapahtua paljon ja niiden on oltava
helposti siirrettäviä vaihtuvien esitystilojen vuoksi. Taidekasarmilla näyttämön valaistus on kohdallaan ja
korostaa olennaisen näyttämöllä. Musiikki täydentää hienosti esityksen kulkua, sävellykset ovat
omia musiikkirunojansa.
Nuket ovat Taina Savimäen käsialaa ja näyttävät hienoilta takariville saakka.
Tiitiäinen on niin soma kuin vain pieni metsän keijukainen voi olla, pörröinen tukka ja hento
olemus ja pieni ääni ja hän nukkuu niin sievästi, että tekee mieli mennä silittämään.
Plättä on sopivasti peikkomainen,vähän rehvakas, mutta hyväsydäminen, näyttää siltä kuin
hänellä olisi hieno rastakampaus. ” Tukka sikin sokin, silmät sikin sokin, hampaat sikin sokin ja
nenä ihan lättä. Se on peikko Plättä.”(Kirsi Kunnas, Tiitiäisen Tuluskukkaro)
Ankkaparvi on hienosti oivallettu pyöreä mylläkkä, jossa ei ehdi jalkoja laskea. Varikset ovat
aivan mahdottomia ilköitä ja raakkujia, niitä on parvena ja yksilönä, käyttäytyminen ja ulkonäkö
ovat aivan lajityypillisiä ja entäs ne sammakot, ne vasta olivat hauskoja!