Mari Isotalo on hämeenlinnalainen taidemaalari ja käsityöläinen. Vierailin Isotalon työhuoneella Taidekasarmilla, jossa hän työskentelee sekä taidemaalarina että design-yrityksensä Pyrykääkän parissa.

Taidekasarmilla oli hiljaista. Pitkä kumiseva käytävä antoi kuitenkin viitteitä siitä, että lähes jokaisessa huoneessa oli joku työskentelemässä. Valoa tuli ovien raosta ja vaimeaa musiikkia tai askeleiden ääniä kuului sieltä täältä. Ketään ei kuitenkaan näkynyt.

Astuin sisään ruskeasta puuovesta, jossa oli retrohenkinen kyltti, jossa luki Pyrykääkkä. Oven takaa avautui pehmeä ja lämmin tunnelma ihanien kirkkaiden värien ja selkeiden muotojen ympäröidessä avaraa tilaa, jonka toisella puolella oli maalauksia ja toisella kankaita, Mauno-mäyräkoiria ja erilaisia lakkeja ja esineitä.

Rouva Kääkkä eli Mari Isotalo toivotti minut tervetulleeksi. Sovimme, että ensin katselen ympärilleni ja annan aikaa ihmetykselle. Tuntui kuin olisin astunut toiseen maailmaan. Kaikkialla mihin kääntyi, oli jotakin katsottavaa, jotain ihmeellistä ja kaunista. Koko tila huokui onnellisuutta.  Isotalo puuhasteli kangaspöytänsä äärellä ja näytti sopivan värikkääseen ympäristöönsä varsin hyvin. Hänellä oli yllään itse suunnittelemansa korvakorut sekä mekko, jonka kangasta oli myynnissä viereisessä hyllykössä.

Ihmetellessäni kaikkea ympärilläni, Isotalo kertoi, miten hän oli juhlistanut 50-vuotissyntymäpäiväänsä näyttelysarjalla. Hän oli pitänyt näyttelyn synnyinseuduillaan Kouvolassa ja toisen Hämeenlinnassa. Pari muutakin, hiukan pienempää näyttelyä oli vuoteen mahtunut ja tietysti paljon Pyrykääkän toimintaa.

Taidemaalarina

Isotalo on maalannut lapsiaan vuodesta 2002 eli valmistumisestaan saakka. Silloin hän valmistui kuvataiteilijaksi taidemaalauksen linjalta Kankaanpään taidekoulusta. Lapset ovat pysyneet Isotalon maalausten aiheena aina viime vuosiin saakka, kunnes hänen oli siirryttävä toisiin aiheisiin. Lapset nimittäin kasvoivat ja alkoivat kieltäytyä mallina olosta.

Isotalo on selkeästi ottanut huomioon lasten kasvamisen teoksissaan, ainakin alitajuisesti, nimittäin viimeisimmät lapsiaiheet käsittelevät paljon luopumista ja lapsen kasvua, menemistä jonnekin, minne äidillä ei enää ole asiaa.

Isotalo alkoi maalata hylättyjä taloja ja paikkoja sekä välitiloja kuten siltoja, roskiksia ja juna-asemia. Hämyinen tunnelma, sumu ja tuuli tuovat teoksiin omanlaistaan haikeutta ja epävarmuutta. Jokainen varmasti tietää sen tunteen, kun on menossa johonkin ja jättämässä taakseen jotakin ihanaa ja kaunista, ei ehkä lopullisesti mutta juuri sillä hetkellä se tuntuu haikealta, surulliseltakin ja jotenkin tyhjältä, ei oikein tiedä onko edessä mitään , jotain pitäisi aloittaa ja tehdä mutta kaikki tuntuu hankalalta. Isotalon uusimmatkaan maalaukset eivät todella jätä kylmäksi, ne muistuttavat lempeästi juuri niistä haasteista, joita tienristeyksissä kohtaamme. Ne ovat voimakkaita kaikessa herkkyydessään ja hienovaraisuudessaan.

Isotalosta tekee mielenkiintoisen taiteilijan se, että hän antaa katsojalle tilaa kokea. Teoksissa on paljon ilmaa ja ne antavat aikaa, rauhoittavat itsensä äärelle siten, että teoksia tarkkaillessa ei tule ähky. Suuri osa maalauksista on lempeitä ja hentoja, voimakkaan äidillisiä. Niiden äärellä on helppo hengittää.

Rouva Pyrykääkkä

Käsityöläisenä Isotalo on hiukan ilottelevampi ja selkeän värikäs. Hän valmistui vaatetusalan artesaaniksi 1996 ja on kouluttautunut lisää alalla kuosisuunnittelun ja monen muun uuden asian äärellä vuosien saatossa. Pyrykääkän kangaskuosit ovat retrohenkisiä ja väreiltään monipuolisia ja selkeän harmonisia, vaikkakin värikkäitä ja iloisia. Muodot ovat pyöreitä, selkeitä ja lempeitä, ne sopivat niin mekkoon, pöytäliinaan kuin tarjottimeen ja korvakoruihinkin. Mikään ei riitele keskenään.

Isotalon uusin hittituote on korvakorut, joita on useita erilaisia, monet ehtivät loppua kesken ennen seuraavan erän tekemistä. Koruilla on valtava kysyntä ja niitä näkee katukuvassa yllättävän usein kaupungista riippumatta.

Toinen Pyrykääkän hittituote on Mauno-mäyräkoira, värikäs pehmolelu, joka on niin suloinen, että ilman Maunoa ei voi elää. Maunoja saa hankittua joko täytetyn tai tee-se-itse-pakettina, jolloin Mauno ommellaan ja täytetään itse. Mikä olisi ihanampi tapa tutustua omaan Maunoon kuin sen tekeminen!

Isotalon työhuoneeseen pääsee tutustumaan sovitusti mutta myös Taidekasarmin avoimien ovien aikaan Pyhäinpäivänä vuosittain.