Hyväntuulista vintage-huumaa linnalla
Hämeen linnalla järjestettiin la 8.6. ensimmäistä kertaa kesäinen vintage-tapahtuma, jonne olivat
tervetulleita myymään käytettyjä tavaroita ja asusteita sekä ammattimaiset vintage-yrittäjät että
yksityishenkilöt. Myyntikojut oli pystytetty ja viltit levitetty linnan eteläiselle vallipihalle, joka
tarjosikin poikkeuksellisen viehättävät puitteet vintage-torille. Tapahtuman ennakkoilmoituksessa
kyseltiin, olisiko vintage-tapahtumasta uudeksi, vuosittaiseksi perinteeksi Hämeenlinnan kesään, ja
omasta puolestani vastaan: oi kyllä kiitos!
Vintage on nyt in, ja kipittäessäni kohti linnaa heti aamusta pohdin introvertin (vintage!)punttini
vienosti tutisten, millainen ryysis vallipihalla olisi vastassa. Tuoreessa muistissani oli keväinen
kokemukseni vintage-tapahtumasta Puotilan kartanossa Helsingissä, jossa paikalle oli vaeltanut
sellainen massa vintage-intoilijoita, että käännyin kannoillani kartanon ovelta heti sen avattuani.
Myöhemmin uskaltauduin sisään asti, mutta kokemus oli enemmän ahdistava kuin inspiroiva:
ihmisiä oli niin paljon, että liikkuminen, pysähtely ja tavaroiden hypistely oli vaikeaa, ja kun
hengittäminenkin alkoi tuntua vaikealta, otin jalat alleni.
Linnan vintage-torilla sen sijaan oli roimasti tilaa liikkua, katsella ja vaellella kaikessa rauhassa
ilman, että tuli tönityksi tai joutui miettimään, onko jonkun tiellä. Paikalla oli parisenkymmentä
myyjää (paljon enemmänkin pihalle olisi vielä mahtunut) ja ainakin aamulla tasaisesti asiakkaita.
Lisäksi pihalla palveli linnan Kruununleipomon koju niitä, joiden kahvihampaan vintage-shoppailu
sai kolottamaan. Tapahtuman henkeen sopivaa musiikkiakin oli tarjolla: vallinpihan lavalla esiintyi
1900-luvun alun savikiekoista musiikkia soittanut DJ Old Crank, jota ehdin kuulla hetken. Vanha
musiikki loi pihalle ihanaa tunnelmaa, jonka siivittämänä oli hauskaa sukeltaa myyjien tarjontaa
hypistelemään.
Mitä kojuista ja maahan levitetyiltä myyntivilteiltä sitten löytyi? Ainakin vaatteita, kenkiä, koruja,
laukkuja, hattuja, erilaisia pieniä käyttötavaroita ja koristeita, kirjoja, lehtiä… oikeastaan vain
huonekaluja ei ollut myynnissä, mikä ei haitannut lainkaan. Vietin tapahtumassa silti vaivatta 1,5 h
kojusta kojuun kierrellen, vajosin jonkinlaiseen vintage-maniaan ja ostoksia tuli tehtyä: muun
muassa vanhoja ompelukaavoja 1950-luvulta ja saman aikakauden pieni juhlakäsilaukku. Mieleni
olisi tehnyt vielä jäädä kahvittelemaan pihalle ja katselemaan kesäistä vintage-kuhinaa, mutta
ostosteni jälkeen kukkaroni paheksunta lisää rahaa kuluttavia kahvittelusuunnitelmiani kohtaan oli
niin vahvaa, että poistuin paikalta kahvitta huonoa omaatuntoani hyvitellen.
Tapahtumasta jäi kaiken kaikkiaan iloinen, rauhallinen muistijälki. Ihmiset – sekä asiakkaat että
myyjät – tuntuivat olevan hyvällä tuulella ja jutustelivat ystävällisesti. Tarjolla oli kiinnostavia,
huolella valittuja ja esille pantuja tavaroita. Linnan vallipiha tarjosi viehättävät ja toimivat puitteet
tapahtumalle, ja kaikki vaikutti hyvin organisoidulta. Kyllä, toivon kovasti pääseväni vierailemaan
linnan vintage-torilla myös ensi vuonna! Ehkäpä tapaatte minut silloin tänä vuonna ostamieni
ompelukaavojen mukaan tehdyssä mekossa.
Vintage-tapahtuma järjestettiin Hämeen linnan eteläisellä vallipihalla la 8.6. klo 10–17.
