Jos metsään haluat mennä nyt – lauletaan Kipparikvartetinkin kappaleessa: Teddykarhujen huviretki. Aulangon Puistometsässä voit totta tosiaan järjestää itsellesi ja ystävävillesi unohtumattoman huviretken. Se mikä lasketaan Aulangon Puistometsäksi ja mikä vain Aulangon metsäksi on itselleni yhdentekevää. Tästä voi kuitenkin joku lukija ottaa vaarin ja tehdä selvitystyötä ja lähettää tänne toimitukseen kartan johon on eritellyt alueet Aulangon metsästä. Alueita voi tietenkin keksiä omiakin. Oma huviretkeni menisi varmasti jotenkin näin.

Aulangon Puistometsään saavuttaessa suosittelen reittiä joka alkaa Ruutikellarin pohjalta.

Ruutikellari on rakennettu 1860-luvulla ja on kiehtova paikka.Täällä ei sovi riehua, koska paikka on rauhoitettu muinaisjäännös. Täällä saniaisten seassa on hyvä hetki naukkailla reppuun pakattua kuohuviiniä tai ottaa pieni snapsi Ruåttalaisten rakastamaa akvaviittiä. Voi ottaa molemmatkin jos mielesi sitä halajaa. Lapsiperheet pakkaavat mukaan kahvia, muumilimua ja maidonkorviketta, niin kuin asiaan kuuluu. Kannattaa kiinnittää huomiota hienoon ja mahtipontiseen kivimuurin joka kiertää ruutikellaria. Voit kuitenkin istua tien reunassa ja nauttia ohikiitävästä hetkestä. Täällä ohi voi myös kiitää karannut hevonen joka oli joskus päässyt joltakin karkuun. Tarina ei kerro saatiinko hevosta koskaan kiinni.

Ruutikellarin jälkeen poistutaan metsään ja suuntaan joka johtaa Aulangon järvelle päin. Jos hyvä tuuri sattuu kohdalle kuljet metsän läpi jonka maastoa peittää isohkot kivet, kannot ja juuret ja joiden päällä kasvaa paksu sammalmatto. Käveleminen tietenkin pitää suorittaa lähes hiipimällä, ettei luonnon monimuotoisuus kärsisi retkeilijästä. Hienoa tässä paikassa on se, että paikalla on kosteikkoa ja sammaleiden ja kivien lomasta voi nähdä pieniä vesilätäköitä tai taskuja tai mitä lie metsälähteitä? Nämä kylmät, mustat ja vetiset haudat ovat kuin mitä parhaimpia paikkoja hetkeksi laittaa juomia kylmään tai viilentää ranteita. Tämä tietenkin toimii kesällä ja talvella. Kesällä hien polttamana on hyvä hetkeksi pysähtyä rauhoittelemaan tunteita ja talvella voit täyttää absinttia sisältävän taskumatin kylmällä metsälähteen mehulla.

Aulangon Puistometsä tarjoaa myös muitakin nähtävyyksiä esimerkiksi Ankkalammen muodossa, jonka pääsee autolla kiertämään ympäri. Yleensä tämä reitti kuljetaan kun vanhuksille ja turisteille halutaan esitellä Hämeenlinnaa. Kesällä voi myös poiketa näköalatornilla josta avautuu mahtava kansallismaisema. Näköalatornin kupeesta löytyy myös kivestä veistetyt portaat Karhuluolaksi kutsutulle paikalle. Paljonko portaita on? Siitähän nyt ei ota kukaan selvää. Varsinkaa selvää, koska selviä ei tässä vaiheessa enään olla. Aulangon Puistometsä kaikkineen nähtävyyksineen on todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka jota suosittelen ottamaan haltuun kävellen. Eväiden kanssa tai ilman. Musiikiksi metsään sopii tietenkin täydellinen hiljaisuus, jos kuitenkin jotain sinne kaipaa tulisi sen olla reipashenkistä sirkusmusiikkia. Myös Perttu Häkkisen tekemät ohjelmat ovat omiaan herättämään mietteitä metsän siimeksessä ja siimeksestä.